Joulun odotusta...

Oikein HYVÄÄ JOULUA ja menestystä tulevalle vuodelle kaikille!!!

Liz 8vkoa :)

Meidän ensi vuoden tavoitteet ovat seuraavat:

- H näyttelystä (toukokuussa olisi yksi näytelmä lähellä)
- agilityn aloitus (tai edes sisäänpääsy johonkin seuraan...)
- tokosta ALO1 ja AVO1


Mukavia ja rauhallisia ;) hetkiä koiruuksienne kanssa!

1-vee

ONNEA ihana Lizpettini!! Tänään typy täyttää jo vuoden! Onnea myös kaikille sisaruksille! Tänään alkoi myös mun talviloma, joka kestää joulun yli. Treeniseuraa??

ruutua ja muuta

Tänään tehtiin ensin lyhyempi metsälenkki (35-40min), jonka jälkeen taas kentälle treenaamaan. Laitoin Lizin kiinni tolppaan, kun laitoin ruutu- ja muut merkit paikoilleen. Kun menin hakemaan koiraa, ilmestyi kaks alakouluikäistä poikaa kentälle. Ihan vain potkimaan lunta ja ihmettelemään mitä merkkejä oikein laittelin kentälle :/. Odottelin hetken että lähtisivät menemään, sillä ne seisoi ehkä 3-4 m ruudusta. Lopulta kyllästyin, päästin Lizin irti ja lähetin sen ruutuun ;D. Meni muuten hienosti sata lasissa ruutuun eikä välittänyt pojista yhtään!! Pojat taas taisivat hieman hämmentyä (pelästyä?)! Hah, siitäs saivat! Ja tulipa hyvä häiriötreeni Lizpetille :)! Ja pojatkin lähtivät vähin äänin menemään... Otin myös muutaman kerran ilman kosketusalustaa (suoraa ruutua), mutta kävin eka taputtamassa oikeaa paikkaa. Nämä oikein hyvät! Liz myös pysähtyi hyvin!

Ekaa kertaa treenattiin myös ruudun loppuosia, toki ei ruudunlähetyksen yhteydessä ja kaukana itse ruudusta. Treenattiin maahanmenoa 25 m päästä, eli jätin Lizin seisomaan, kävelin 25m päähän ja käskin maahan. Onnistu hyvin! Sitten treenattin myös kutsua ja seuraamiseen tuloa, eli Liz maahaan, kävelin itse sik-sakkia kentällä ja lopulta kutsuin sen seuraamaan (ohjasin oikeaan paikkaan namilla). Tääkin onnistu hyvin :)!

Stopit tänään hieman paremmat kuin edellisellä kerralla, tosin käytin nyt käsiapua. Mutta heti jos pysäytän kauempaa, en saa napakkaa pysähdystä sitten millään! Jäävien seisomiset ja maahanmeno olivat tänään superit!! Hieno tyttö! Oikein kivat treenit kaiken kaikkiaan!

Tunnaria ja ruutua

Ollaan taas treenattu, eniten ruutua ja tunnaria. Tunnari on mennyt niin hyvin että uskalsin kokeilla irtokapuloilla. Laitoin niitä 7-9 riviin ja oman sekaan. Ja Liz oli aivan loistava!!! Haisteli kauniisti rivin läpi (eikä maistellut ollenkaan) ja nosti heti oman! Sitten seuraavana päivänä ei enää onnistunutkaan... Nosteli ja maisteli vaikka kuinka monta ennen ku toi oman :(. Nyt on taas puualustalla mennyt hyvin n. viikon, mutta millos sitä uskaltaa kokeilla taas irtokapuloilla?!

Suora ruutu on nyt mennyt hienosti kosketusalustalla; Liz kun yritti suorittaa merkkiä jos lähetin sen suoraan ruutuun tai kiersi sivulta, ennen kuin näki alustan. Mutta nyt siis tosi hyvä alustalla ja kokeilinkin tossa alku viikosta ilman alustaa vielä ruutu-treenien päätteksi. No, Liz meni suoraan ja kovaa kohti ruutua, mutta vain muutamaa metriä ennen, kun se huomasi ettei ruudussa olekaan alustaa, se perhana jarrutti ja kiersi vasemman kautta etumerkin taakse :-O... Vähän liian fiksu tyyppi mulle :)! Mutta tämä ongelma on enemmän tai vähemmän korjaantunut, kun olen käynyt näyttämässä oikean paikan. Ehkä se tästä.

Jäävien liikeiden seisominen ja maahanmeno myös aika kivalla mallilla, mut stopit (seisomaan pysähtymiset luoksetulossa) vähän tökkii :(. On tää kyl vaikee laji!

Menestystä nuorten PM:issä

Tänään me tytöt lähdimme Helsinkiin agilitykilpailuihiin. Lyydillä oli virallinen startti Lindan kaa ja samalla osallistuivat epävirallisiin nuorten PM-kisoihin. Hieman harmi oli tajuta, että makseissa kisaisi vain kolme nuorta :(. Minne lie kaikki tulevaisuuden lupaukset kadonneet... Ja jännitystä päivään toi kilpailukirja, joka tietty unohtui kotiin. No, sitä vartenhan kuskit on olemassa, eli Linda jäi paikan päälle lämmittelemään koiraa ja jännittämään ehdinkö mä ajoissa takaisin. Ja ehdinhän mä, jopa 10min ennen rataantutustumista ;). Mutta pieni jännitys ei Lindan keskittymistä hetkauta, vaan ohjasi Lyydiä hienosti ja nappasi NOLLAN!! Viralliseen kisaan aika ei ihan riittänyt kolmen parhaan joukkoon (5. sija), eli ei "nousunollaa" tällä kertaa. Mutta sen sijaan Lindasta ja Lyydistä tuli nuorten PM-1 2009 :)!!!

Liz oli jo aika hienosti paikan päällä! Mitä nyt vähän piippaili... *huoh!* Ei tietty saanut nähdä Lyydin suoritusta ;). Ja hienosti jätti huomioimatta pienen, ärtyisän terrierin joka ärhenteli Lizille! Hieno tyttö!!

Ollaan myös juteltu Lindan kaa Lyydin tokottelusta ja luulenpa että Linda ottaa ohjat myös siinä! Pari kertaa ollaan käyty treenaamassa ja kivasti Lyydi tottelee Lindaa! Ei edes tunnistusnouto tuottanut ongelmia, vaikka Lyydi on tottunut etsimään mun hajusta kapulaa. Jospa tytöt kisaisivat jo ekat VOI-kisat keväällä. Ja kai sitä täytyy harkita Lizpetinkin kaa... Ai kauheeta: paikallaolot!!!

"Minäkö muka kauhean hankala ja mahoton?!?"

Tunnaria, tunnaria...

Ollaan jatkettu tunnaria alustalla. Ja hyvin menee ;)! Nyt ei ole kahteen päivään edes yrttänyt nostaa vääriä kapuloita ja tuo heti oman, kun sen löytää. Työskentelee suht rauhallisesti kapuloilla, vaikka pinkaseekin aina kovaa vauhtia niiden luokse. Täytyy varmaan lyhentää lähetysmatkaa...?!? Olen myös ite ollut fiksumpi toistojen määrässä, eli vain 1 onnistunut (ja nehän on nyt onnistunut heti). Tosin treenikertoja on ollut 2-3krtaa päivässä, usein lenkille lähtiessä :).

Tunnari-treeniä ja malttia

Tänään käytiin treenaamassa Leenan, Ritan ja Prima-pennun kaa. Kylläpäs on jo taitava pieni bc:n alku :)! Liz teki aluksi perussettiä; ruutua, noutoa ja seuraamista, jonka jälkeen otin tunnaria uudella tyylillä, alustalla. Vasaroin siis 15 hajutonta kapulaa kiinni puulavaan (lava ylösalaisin) joiden joukkoon laitoin oman kapulan. Halusin kokeilla tätä tyyliä, sillä olen jo ikuisuuksia piilotellut omaa ja siirtänyt pikkuhiljaa hajutonta kasaa lähemmäksi (edelleen oma piilossa). Mutta kun oma ei olekaan piilossa, Liz ei nosta sitä :(. Kokeilin siis eilen kahdella kapulalla, toinen hajuton ja toinen oma, molemmat näkyvissä. Liz kävi vain haistelemassa molempia, jonka jälkeen se MAISTELI molempia ja häipyi etsimään "omaa" kauempaa. Mut tänään meni oikein hyvin alustalla!! Kehuin kylläkin heti nostosta, enkä odottanut että palauttaisi. Selvästi on kuitenkin jotan mennyt perille, sillä Liz aika nopeasti rupesi käyttämään nenäänsä ja nosti oikean (no, yritti se eka väärääkin nostaa)! Toisto oli myös hyvä, mutta kolmas kerta oli jo liikaa: nosti heti oikean, mutta tiputti ja haisteli kauan ennen kuin toi sen lopulta (ahneella on paskanen loppu!). Mutta tällä siis jatketaan...

Ruutu on muuten taas ruutu, eikä merkki :D. Eli Liz tietää jo paremmin milloin mennään tötsien keskelle seisomaan ja milloin yhden tötsän taakse!! Jee!

Liz pääsi seuraamaan hieman agilityä sunnuntaina, kun vein Lindan ja Lyydin nuorten agilitypäiville. Lyydin suoritusta Liz ei kuitenkaan saanut seurata, vaan käytiin välillä kävelemässä, treenaamassa tokoa tai laitoin sen autoon. Piipitystä en saanut täysin loppumaan, mutta Liz oli jo PALJON rauhallisempi kuin viimeksi. Kerran meinasi kierrokset mennä liian korkealla, jolloin käskin sen maahan (olen treenannut rauhoittumista käskemällä sen maahan/istumaan eri tilanteissa). Liz kyllä pysyi maassa, mutta kun ääntely ei meinannut loppua, mentiin ulos hieman rauhoittumaan. Sen jälkeen taas parempi. Eli kaiken kaikkiaan ihan onnistunut "treeni" :).

Lyydi on muuten menossa pitkästä aikaa virallisiin agikisoihin 6.12. Silloin tytöt kisaavat myös Junnujen PM-tittelistä!

Kuulumisia

Kohta 11kk täynnä, eli Liz on nuori neiti jo! Puntari näytti 15,5kg ja säkä (ähh, mä oon niin surkea mittaamaan sitä) on ehkä n. 53cm. Karvanlähtö on kova, joten aika kaljun näköinen typy tällä hetkellä :). Ekoja juoksuja odotellaan edelleen. Mutta iso tyttöhän se jo on! Tosin samanlainen syömäri edelleen kuin pentunakin; täällä juuri toivutaan oksennustaudista. Nyt typy on jo paljon parempi ja tänään saanut jo pieniä määriä ruokaa.



Lizin huono käyttäytyminen agilitykentällä on johtanut kovempaan kuriin arkielämässä. Malttia siis treenataan eri tilanteissa ja paikoissa, ei kuitenkaan vielä agilitykentällä. Jospa se siitä. Nyt keskitytään enempi tokoiluun. Typy on niin cool mutta samalla innokas tokotreeneissä, että ilohan tuota on treenata! Seuraamista ollaan treenattu nyt joka päivä, vaikkei kunnon treenejä ole ollutkaan päivittäin. Lenkillä on hyvä treenata ja hanska on hyvä vetolelu ;). Ja ajoittain Liz näyttäkin jo ihan hyvää seuraamista...ja ajoittain ei! On tuo kyllä jännä ilmiö tuo seuraaminen. Vähän haastetta elämään!

Lizin kaulurikin on kohta olematon karvanlähdön takia :)

Lumikasat ja -leikit on pop!

#%&)?#"¤%&#¤!

Ja takaisin maan päälle! Oli kyllä niin järkyttävää käyttäytymistä eilen agiitykentällä, että olisi tehnyt mieli tehdä rukkaset tosta otuksesta! Piippaus alkoi jo kun Liz huomasi minne oltiin tulossa ja ensimmäisen kerran jopa haukkui radalla omalla vuorollaan! Ennen on ollut ihan hiljaa ja keskittynyt, vain itkenyt kentän laidalla. Mutta nyt ei pelkästään itkenyt vain huusi, kun LYYDI suoritti rataa ja Liz ei päässyt... %&¤#"#&/&(¤#!!!!

Täytyy nyt ottaa tämä ongelma vakavasti, sillä en todellakaan halua että Liz kiihtyy kiihtymistään ja menee kohta ihan ylikierroksilla agilityradalla. Kai se ois tauon paikka, kunnes saa vähän kuria tuohon rakkiin :/?!

...ja tässä viteoota

Tässä siis videopätkä illan agilitystä. Liz on käynyt vain muutamia kertoja kentällä ja osaa esteistä vain putken ja aidan (pussia ja rengasta kokeiltu). Irtoamista ollaan treenattu puistossa puiden ja lyhtypylväiden kiertämisellä. Ei siis osata vielä mitään vaikeata ;)...

Kuulumisia, paimentelua ja agiliitoa

Pitkästä aikaa kuulumisia. Lizistä on kasvanut oikein sievä nuori neitokainen (mamman mielestä se maailman kaunein!). Ikää on jo reilut 10kk ja painoa 15-16kg. Säkä täytyy vielä mitata (arvailisin 53-54cm). Tyyppi osaa myös rauhoittua sisällä! Outoa, eihän sitä kauheata, hermoja raastavaa -kautta edes ikinä tullut!! Tai ainakin mä odotin jotain paljon kauheampaa...

Kaikkea mahdollista ollaan taas tehty. Joka päivä jotain pientä (muuten Liz ei ole tyytyväinen sisällä), yleensä lenkin yhteydessä pysähdytään jollain kentällä ja tokoillaan tai temppuillaan 10-15 min. En nyt jaksa sen kummemmin analysoida meidän tottista, mutta takapakkia on tullut seuraamisessa (edistää, yliyrittää), noudon palautuksessa tekee banaanin (ennakoi lelua) ja ruutuun menee sivusta sisälle jos otan suoraa ruutua (merkki sekoittaa). Joskus jää myös tötsän taakse seisomaan. Ruutu ongelmassa ollaan vain otettu muutama askel taaksepäin, eli tosi läheltä ja käyn vielä näyttämässä kosketusalustan. Se näyttäisi toimivan. Noille kahdelle ekalle ongelmalle en tiedä mitä tekis...

Perjantaina käytiin paimennuskurssilla Somerolla. Paikalla oli Lizin sisaruksia ja puolisisaruksia sekä isä Nisse. Kuvia tulossa :)! Liz oli tosi taitava! Ihan muutama haukahdus pääsi aluksi, mutta nopeasti se alkoi selvästi keskittymään ja asenne muuttui. Pää meni alas ja samoin häntä. Gunnel (kouluttaja) sanoi ettei tarvittais enää paljoakaan, niin Liz syttyis jo ihan kunnolla lampaisiin! Aikasemminhan ollaan oltu vain kaksi kertaa lampailla, eli aikas hienosti mun mielestä. Ja tytsy jopa kuunteli tänne-käskyä (nojoo, piti kyllä vähän uhkailevasti käskeä;) ). Saas nähdä paljonko kuuntelee kun on täysin syttynyt...

Ja tänään käytiin agiliitämässä Lindan ja Lyydin kaa. Vettä rupesi satamaan oikein kunnolla, joten treenit jäivät lyhyeksi. Saatin kuitenkin tehtyä pientä, helppoa rataa Lizin kaa (6-7 estettä). Tekniikka juttuja en jaksanut enää kaatosateessa alkaa vääntämään. Mutta kyllä Liz meni kovaa!! Vaikka olen enimmäkseen palkannut sitä nameilla ja rauhottavilla silityksillä. Sillä vain on niin kova halu tehdä ja se palkkaantuu itse esteistä ja vauhdista. Linda kuvasi vähän videokameralla; yritän saada materiaali tänne blogiin ku kerkiän.

Italiasta kotiin

Viikko virehti helteisessä Toscanassa ja taas kotona! Kyllä oli pikku Liziä ikävä!! Ja jälleennäkemisen perustella taisi silläkin olla ;)

Syksyä ilmassa

Tässäköhän se kesä nyt oli... Ainakin aamut ja illat ovat jo tosi kylmiä, täällä pohjosessa alle 10 C (Hui!). Masentavaa :(. Mutta ainakaan ei Lizin tuu kuuma treenatessa!

Käytiin eilen treenaamassa kolmen tyypin porukassa kotinurkilla ja tänään vielä vähän itteksemme. Molemmat treenit meni loistavasti ja olin tosi tyytyväinen Lizpettiin!! Eilen tehtiin paikalla istumista, seuraamista, ruutua ja ohjatun noudon alkeita. Paikalla istumien oli tosi helppo (Susan seisoi remmin päällä); halusin tehdä siitä vain onnistuneen treenin. Ja sitähän se oli! Kävin n. kymmenen askeleen päässä ja palasin aika nopeasti palkkaamaan namilla. Myös seuraamiseen oli tyytyväisempi kuin pari päivää sitten: enää ei painanut läheskään niin paljon ja keskittyi myös olennaiseen. Viimeksi ei edes yrittänyt hakea oikeaa paikkaa ja seurasi NIIN vinossa! Nyt tehtiin muutamia käännöksiä, suoraa ja vähän juoksuakin. Kaikki ihan ok! Ja nyt muistin palkata vasemmalta ja taaksepäin ;)!!

Jos olin iloinen paremmasta seuraamisesta, niin ruudun jälkeen mä leijuin!! Otettiin ensin suora ruutuun lähetys (kosketusalusta paikalla). Se oli nopea ja suora. Sitten hetsasin merkkiä ja pyysin katsomaan sinne päin. Kun Liz selvästi oli lukinnut merkin, lähetin sen sinne (hieno oli!). Tässä kohtaa epäröin hetken, että olisiko ahne vai ei, lähettäiskö sen tästä vielä ruutuun. Käänsin pääni selvästi ruutuun päin ja kun Lizkin kääntyi katsomaan ruutua, oli asia selvä. "RUUTUUN!" Ja sinne se meni! Ja vielä nopeasti ja suoraan kosketusalustalle! Ai että oli hieno fiilis! Siitä sitten super-palkka, hilluttiin ja hyypittiin edestakas ja revittiin vetolelua :). Liz oli niin taitava etten viitsinyt enää ottaa ruutua ilman kosketusalustaa.

Lopuksi otin vielä ohjatun alkeita, tosin suunnitelma ei ollut kummoinen. Ja hieman hölmö treeni siitä tulikin. Vein Lizin merkille ja pyysin siinä siiten apuohjaajaa pitämään kiinni, kun itse vein yhden kapulan sivulle (taakse). Siitä sitten lähetin hakemaan kapulaa pari kertaa... (Öööö..!?). No, tänään oli ehkä hieman fiksummat ohjatun treenit. Koska Liz ei oikein pidä siitä kun "vien" sen merkille (istahtaa/menee maahan helposti ja joudun korjaamaan paljon), niinpä otettiin eka merkille lähetyksiä. Treenasin myös malttia ja pysymistä merkillä. Liz pysyi niin hienosti ja rauhassa paikalla, että uskalsin lähteä viemään ohjatun kapulaa oikealle kaartaen. Hieman se kääntyi katsomaan ja siirsi samalla vähän etutassuja, muuten ok. Kun palasin lähetyspaikalle se oikein tärisi jännityksestä ja pää alhaalla odotti "Hae!"-käskyä. Taas käänsin ensin selvästi pään ja toiston jälkeen Lizkin tarkisti vielä missä se kapula nyt olikaan! Sitten lähetys ja pikkuinen kiihdytti niin että hiekka pöllysi :). Palkka taas vauhdista (ei me vielä olla otettukaan loppuun asti noutoja). Tein saman jutun vielä uudestaan ja taas hyvä. Sitten tuli ahne olo ja vein ENSIN kapulan paikoilleen, ajatuksena saada se merkille eikä heti noutamaan. Käskin monta kertaa katsomaan merkkiä ja mentiin ihan parin metrin päähän, josta lähetys. Ja ei edes yrittänyt kapulalle!! Tästä tietty heti palkka ja kapula jäi noutamatta (kuten oli tarkoituskin). Hieno, taitava, pätevä pieni bc!!!

Niin, ja treenattiin me tänään hieman seuraamistakin (ihan ok!) ja luoksetulon stoppeja. Pitäsi kuulemma alkaa treenaamaan jääviä liikkeitäkin ;), mutta pikkasen samaahan tulee luoksetulon stopeissakin. Vai mitä?!

Ja mamma on muuten aloittanut taas tanssi harrastuksen! Tällä kertaa hieman erilaista tanssia, kuin aikaisemmin. Kerran viikossa käyn siis "Lockingissa". Tässä klipsi jos ei sano yhtään mitään:
http://www.youtube.com/watch?v=cpZwdBadn20&feature=related

...ja mähän tietty vedän nyt jo noin hienosti :D!

Lizin tempaukset ja temput

Lomat on lomailtu, tai no onhan sitä vielä viikko syyskuussa, jolloin mennään ulkomaille ilman koiria. Lizillä oli oikea extreme loma mökillä. Ja kaikki tämä tapahtui viikon sisällä! Se karkasi auton perään, jota ehti seurata noin kilometrin. Sitten se joko repäisi tai puraisi kieleensä metsässä - tuloksena pysyvä vekki kielessä. Tyyppi on aika koomisen näköinen läähättäessä! Toisena päivänä Liz söi jotain tumman punaista sientä (mamma meinas saada sydärin!) mutta onneksi kyseessä oli vaaraton ruokasieni. Mutta sekään ei riittänyt, vaan pithän sitä rupikonnaakin vielä maistaa. Se maistui kuitenkin niin pahalta, että Liz sylki konnan heti suustaan, joka hyppi heti tiehensä. Sen jälkeen Liz oli aika pahoinvoivan näköinen, ei oksentanut mutta kuolasi tosi paljon. Minähän panikoin taas sen verran, että oli pakko heti soittaa eläinlääkäriin (la klo 23!). Ei kuitenkaan mitään syytä paniikkiin, suu piti vain huuhdella kunnolla ja puolen tunnin jälkeen Liz olisi taas ollut valmina uusiin seikkailiuihin. Mamma ei kuitenkaan ollut ja jännittävät seikkailut loppuivat tylysti hihnaan...

Nyt on siis pari viikkoa oltu jo töissä, ja ekalla viikolla treenattiin taas norimisti tokoa, sekä kavereiden kaa että yksin. Ruutu on mennyt kivasti eteenpäin. Voiskohan syynä olla se, että se on yksi suosikki liikkeistäni ja treenaan sitä AINA joka treeneissä :). Liz hahmottaa jo mielestäni ihan kivasti ruudun ja merkkikin näyttää jo aika kivalta kosketusalustalla. Ruudussa olen myös välillä jättänyt kosketusalustaa pois ja hyvin Liz kuuntelee pysäytyskäskyä (on aina saanut lelun siitä palkaksi). Sitten taas toisaalta moni ALO/AVO liikke on täysin alkutekiöissä, kuten liikkeestä pysäytykset ja paikallaolot maaten. Noh, ei meillä ole kiire kisoihin!

Kuluvan viikon Liz on ollut toipilaana. Viime viikon lauantaina se alkoi yhtäkkiä ontumaan vapaana juoksentelun jälkeen. Tiistaihin mennessä ontumista ei oikeastaan enää huomannut, mutta otettiin kuitenkin iisisti vielä muutama päivä. Ongelmana oli vain saada Liz ymmärtämään tämä, kun se tunsi olevansa elämänsä kunnossa! Niinpä opeteltiinkin kaikenlaisia rauhallisia ja turhia temppuja naksuttimella. Liz oppi viikossa kääntämään päänsä vasemmalle, koskettamaan peukkuani, riisumaan lippiksen pois mun päästä ja hieman vaiheeseen jäi roskien kerääminen roskakoriin. Loppuviikosta kun tassu oli jo parempi, treenattiin myös "ylä femmaa". Tassunhan Toni oli jo opettanut Lizille, joten tästä ei ollut pitkä matka "high five":iin. Mutta Liz oli vain tottunut antamaan vasempaa tassua, joten sillä meinasi mennä hermot kun en palkannutkaan enää vas. tassusta (se siitä rauhallistesta aktivoinittempusta). Loppujen lopuksi se kuitenkin sohi pikkaisen myös oikealla tassulla, jolloin pystyin vihdoin naksauttamaan. Mä en kuitenkaan ole mikään nopea ja kokenut naksuttelija ja Liz kun on niin nopea, ehti se aina jotenkin antamaan heti perään myös sen vasemman tassun naksun kohdalla. Tulos: Liz antaa nyt ylä femman molemmilla tassuilla, samaan aikaan ;). On se kyllä hauska eläin!

Liz on ollut nyt viikonlopun yli mökillä Lyydin ja vanhempieni kanssa, kun sekä Tonilla että mulla ollut menoa. Hyvin on kuulemma mennyt ja ihan turhaan oon ollut huolissani :). Alkaa vain jo olla hieman ikävä tuota teinimonsteria, vaikka pari päivää ollut vasta poissa. Mutta huomenna Liz siis palaa kotiin ja toivottavasti päästään taas normaalisti treenaamaan!

Verijälkeä

Mun pikku jäljestäjät selvityivät hienosti verijäljestä :)! Tein Lizille aika pitkän jäljen, tai pidemmän mitän aloittelijalle kai yleensä tehdään (ehkä noin 100m). Osaksi siksi että oli NIIN kiinnostunut veren hajusta, kun näytin avattua pulloa ja osaksi koska oli niin ärsyttävän aktiivinen koko ajan että ajattelin pidemmän jäljen hieman rauhoittavan tuota ;). Liz sai sitten jäljestää jäljen ihan tuoreeltaan. Seistiin lähdössä ainakin puoli minuuttia, kun Liz haisteli ja haisteli pientä verilätäkköä (sieni kastellaan lähdössä). En hoputtanut sitä, koska muistelin Lyydin treeneistä että nuoret ja kokemattomat koirat yleensä pelkäävät ekoilla kerroilla. Liz lähti kuitenkin oma-aloitteisesti matkaan, ehkä hieman varovasti mutta päättäväisesti. Ainoa mikä paljasti epävarmuuden oli että Liz kerran säpsähti kun astuin oksan päälle, joka räsähti. Mutta muuten jäljesti oikein rohkeasti mun edessä, viiden metrin päässä. Pari pientä hukkaa tuli, mutta Liz löysi hienosti jäljen uudelleen. Ei edes pysähtynyt syömään hirven p***kaa! Taisi Liz tykätä verijäljestä :). Tuli kieli pitkällä pois metsästä.

Lyydi sai jäljestää noin tunnin vanhaa jälkeä. Tarkoitus oli kyllä antaa jäljen vanheta kauemmin, mutta tummuvat pilvet pakottivat suunnitelman muutokseen. En halunnut tehdä liian vaikeata treeniä Lyydille. Eihän se ole tehnyt kuin ehkä 10 jälkeä elämässään.
Lyydin jäljestys oli hieman erilaista menoa. Itseasiassa luulen että se tajusi jo ajemmin kun näytin Lizille veripulloa, että mihin se pääsee tänään :). Lyydi siis lähti hirevätä vauhtia jo mökin ovelta (jättäen Lizin haukkumaan eteiseen) ja laitoinkin sen hihnaan ettei ryntäilisi turhaan. Jäljen alku lähti hyvin, vaikka vauhdikkaasti, mutta yhtäkkiä Lyydi nosti sekä pään että hännän pystyyn ja jäljesti enemmän ilmavainulla. Hännän asento ja sen liikkumistyyli kertoi myös että Lyydi selvästi odotti jonkun/jonkin tulevan kohta meitä vastaan. Ei se kuitenkaan pelännyt ollenkaan! No, kaksi hukkaahan siitä tuli ja jouduin näyttämään jäljen uudestaan. Toisen hukan jälkeen jäljesti oikein hienosti loppuun asti. Maaliin päästyä Lyydi oli sen näköinen että olisi voinut jäljestää vielä toisen samanlaisen jäljen :). No, katsotaan ehtisikö/jaksaisko sitä tehdä vielä toiset jäljet tytöille...

Mökillä

Koirat peuhaavat koko ajan, kunnes väsähtävät - huilaavat viisi minuuttia - ja Liz jo pyytää (komentaa) Lyydiä uuteen leikkiin. Lyydi on onneksi ollut aika leikkisällä tuulella, joten meidän ei ole tarvinnut Liziä viihdyttä :). Kahdet pissatkin on jo tullut sisälle... Ei toi tytsy vain osaa pyytää ulos vieraissa paikoissa :/

Nyt lähdetään veneilemään koirien kanssa ja illemmalla ajattelin tehdä verijäljet molemmille koirille. Löysin nimittäin Heinolan citymarketista naudan verta! Saas nähdä mitä Liz tykkää MEJÄstä :).

Kesäloma....

3 viikkoa kesälomaa. Katsotaan jatkuuko yhtä laiska päivitys ;). Nyt ollaan viikko mökillä sekä Lizin että Lyydin kaa. Kaikki mahdolliset treenikamppeet on mukana :)!

Niin...ja seuraamista treenattu edelleen päivittäin, vaikkei yhteitreeneissä ollakaan oltu ainakaan pariin viikkoon (tai eka kerta eilen Susanin ja Ruut'n kaa).

NAUTTIKAA KESÄSTÄ!

Merkkiä ja tunaria

Perjantaina käytiin Heurekan nurtsilla treenaamassa Johannan, Maijan ja Mirjan kaa ja samalla porukalla taas tänään Espoossa. Perjantaina näytin Lizin merkki-ongelman, eli likka menee helposti maahan merkin takana jos en heti palkkaa. Eli en ole voinut treenata kestoa ja malttia. Ongelmaan näytti kuitenkin olevan helppo ratkaisu: lelu piiloon, niin ei kyttäys iske päälle ja suullinen kehu, niin likka tietää tekevänsä oikein eikä yritä tarjota jotain muuta toimintoa. Kotona treenattiin tätä sitten lisää viikonlopun yli ja tänään satiinkin muutama onnistunut suoritus, yhden aika karseen jälkeen ;). Kunhan vain itse osaisin pysyä rauhallisena niin kaikki sujuisi huomattavasti paremmin. Se vain ei aina ole niin helppoa bc:n kanssa ;).

Tunnistusnoudossa kokeiltiinkin ihan uutta juttua perjantaina. Johanna ylipuhui mut (olipas vaikeata) kokeilemaan oman kapulan etsimistä niin, että väärät kapulatkin otettaisi mukaan mutta unohdettaisi namit niiden joukossa. Väärien kasa olisi tietty reilusti kauempana ja oma piilotettaisiin edelleen ruohikkoon. Mutta tämä ei mennyt ihan odotusten mukaisesti. Ensinäkin Liziä ei kiinnostanut tarpeeksi oman etsiminen, halusi vain väärien luokse. Kun niistä ei herunut palkkaa, loppui mielenkiinto aika nopsaa. Omien analyysien mukaan huono vire johtui 1) tunari oli viimeisenä liikkeenä (väsy) ja 2) olen aina palkannut tässä vain namilla ettei hosuisi --> vetoleikkien jälkeen nami ei oikein toimi. Eli tästä eteenpäin aion kyllä palkata lelullakin, jos en tee tunaria ekana liikkeenä tai Liz on muutan vain hieman normaalia rauhallisempi! Tein viikonlopuna aikana muutaman samanlaisen tunaritreenin, paitsi että väärien kasa oli vielä kauempana. Hetsasin myös Liziä kapulan piilotusvaiheessa ja se vaikuttikin paljon työskentelymotivaatioon! Kerran pääsi maistelemaan yhtä väärää kapulaa, mutta kun en huomionut tätä mitenkään, sylki Liz sen aika nopeasti suusta ja jatkoi oman etsimistä kunnes se löytyi. Monesti kauhistellaan jos koira alkuvaiheessa pääsee nostelemaan vääriä kapuloita (minä kuulun myös niiden joukkoon), mutta Lizille tämä taisi olla aika hyvä juttu. Nimittäin kun otin heti uudestaan, sattui jotain ihmeellistä... Liz lähti kovaa vauhtia siihen suuntaan mihin näki mun piilottavan oikean kapulan. Se ei kuitenkaan löytänyt heti kapulaa, koska juoksi liian kauas. Yhtäkkiä se bongasi väärien kasan, juoksi niitä kohti ja oli just kumartumassa niiden ylle, kun se vilkaisi mua sivusilmällä ja kääntyi samantien pois ja lähti etsimään oikeata kapulaa ruohikosta. Voi että mamma oli ylpeä pikku otuksestaan kun se toi oikean kapulan ja riemulla ei ollut rajoja!!! :) Tänään en kuitenkaan uskaltanut ottaa vaikeata tunarijuttua vieraassa ympäristössä, joten piilotin vain taas oman. Palkaksi sai lelun ja nyt oli motovaatio kohdallaan! Jatkamme siis toistaiseksi näin, eli vaikeampia treenejä vain kotona.

Seuraamistreenitkin ovat menneet eteenpäin. Liz jaksaa jo pitää kontaktia hieman häirittynäkin ja muutama askel eteenkin päin jo onnistuu ilman namia nenän edessä. Jee! Lelu kainalossa täytyy kuitenkin ehkä unohtaa, sillä Lizistä tulee silloin aika kyttäävää ja seuraa tosi matalana. Onneksi suoristui kun laitoin lelun taskuun.

Ja kaukokäskytkin menevät näillä näkymin uusiksi. Eli opetan Lizin varmaan takenemaan. Alustavasti olin ajatellut opettaa takajalat paikalleen, mutta se onkin hieman vaikeampi juttu tuollaiselle elohiirelle. Rauhalliselle kultsulle nuo kinkkiset tekniset jutut on paljon helpompi opettaa, mutta ekalle bc:lle...

Mökkeilyä ja tyttöjen puuhia

Kaikkea mahdollista ollaan taas puuhailtu molempien tyttöjen kanssa. Liz ja minä käytiin ensimmäisissä (kunnon) haku treeneissä etsimässä ukkoja metsästä. Liz suoriutui loistavasti ja oli NIIN onnessaan löytäessään maalimiehiä. Emäntää vain hieman jännitti alussa, että kaikki muurahaiset ja muut ötökät hyökkäisi kimppuun (kun itse jouduin piiloutumaan erilaisiin koloihin).

Liz pääsi myös noin viikko sitten mukaan Lyydin agility-treeneihin, lähinnä katselemaan mutta toki pääsi sujahtamaan muutamaan putkeen lopuksi (Wroooooom!). Tehtiin Lyydille ja Lindalle motivaatiotreeniä, eli lyhyitä ja vauhdikkaita pätkiä. Nämä kaksi kun tekevät harvoin virheitä radalla, mutta vauhti hieman uupuu. Treenit olivat oikein onnistuneet! Täytyis vain useamminkin malttaa pitää treenit lyhyinä Lyydille.

Itse olen treenannut molemmilla myös Tokoa, Lizillä tietty enemmän kun asustelee saman katon alla :). Ollaan myös skarpattu seuraamisen kanssa ja treenattu perusasentoa ja askelsiirtymisiä joka päivä sisällä!! Sisällä siksi, että haluan treenata tätä namin kanssa ja ulkona on aina riskinä että jokin lintu/roska/ihminen ym. saa Lizin keskittymisen herpaantumaan.

Viikonloppu meni sitten mökkeillessä ja koirien peuhatessa. Niistä onkin hiljalleen tulleet tosi hyvät ystävät! Myös Lyydi oli monesti pyytämässä Liziä leikkimään tai elvisteli lelu suussa sen nokan edessä ;)

Niin kova vauhti päällä ettei tytöistä saa tarkkaa kuvaa leikkiessä.

Ilma ei ollut paras mahdollinen; kylmä, pilvinen ja hieman sateinen. Ei se kuitenkaan ulkona olemista estänyt!

Pentu se vain jaksaa ja jaksaa. Lyydi istahti viereeni hieman rauhoittumaan ja ihmettelemään maailman menoa.

Söpö yhteispose

Tässä vielä muutama kuva Lindan ja Lyydin motivaatio/vauhti-treeneistä agilityssä yhtenä hellepäivänä.

Ja vauhtia on :)

Hieman leikkimistä ja palkkausta

"Kyllähän sull on helppoo bc:llä!"

...vai-miten-se-nyt-oli. NO EI OLE HELPPOA!!!

Käytiin tänään Susanin ja Ruut'n & Hessun kaa kävelyllä ja juteltiin taas niitä näitä koirien kouluttamisesta ja ongelmista. Kylläpäs oli taas terapeuttista :)! Oli puhe mm. seuraamisesta ja mun asennevammasta tätä liikettä kohtaan. Mä en kertakaikkiaan osaa opettaa tätä liikettä Lizille namilla tai lelulla. Namit siis toimii sisällä kun ei ole muita häiriötekiöitä ja ulkona olisi melkein pakko olla lelu. Mutta kun en osaa opettaa lelulla! Liz on heti pomppimassa mun nenän edessä, eli aivan liian korkeassa vireessä. Mä olenkin ratkaissut tän ongelman jättämällä seuraamiset ja treenannut kaikkia kivoja vauhti-liikkeitä, joita voi helposti palkata lelulla :D. Ollaan treenattu ruutua, merkkiä, tasamaa noutoa (myös metallilla!!) ja luoksetuloa. Täytyy vielä kehua miten hyvin metallinouto on sujunut pitkän tauon jälkeen (hampaiden vaihtumisen takia)! Ensin pari vauhtinoutoa puukapulalla, josta siis lelu palkaksi, ja heti perään metallikapulalla. Liz ei epäröinyt ollenkaan, kun oli ajatus vain lelussa! Liz on myös selvästi alkanut hahmoittamaan ruudun ja merkin. Vielä on kosketusalusta paikalla, mutta nyt olen jo vienyt alustan Lizin näkemättä!

Mutta se seuraaminen... Viikon seuraamistauon (ja terapiaistunnon) jälkeen päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja treenata SEURAAMISTA. Tai no, otettiin askelia ja perusasentoja sisällä ennen ruoka-aikaa, että Liz olisi ekstra ahne. Hyvä oli motivaatio ja yritti niin kovasi tarjota sivulletuloa, vain liian eteen minun mielestäni. Mutta pienen pienellä namiohjauksella sain Lizin oikeaan paikkaan ja tehtiin lopuksi monta onnistunutta sivulletuloa ja yhden askeleen pätkiä eteen ja oikealle. Jee! Hymyssä suin lähdimme sitten iltalenkille :).

Tähän loppuun sopisi varmaan vielä Tonin osuva ja "kannustava" kommentti jokunen aikaa sitten: "Mä luulin aina että sä oot joku guru koirakoulutuksessa, mutta nyt mä tajuun ettet sä ole...!" No, itsepähän halusin vilkkaan koiran :), eikä kaduta ollenkaan!.

5 kk!!!

Liz täytti sunnuntaina jo viisi kuukautta! Painoa on 13kg ja säkää 47-49cm (en vieläkään saa sitä kunnolla mitattua ;) ). Tässä kasvukuvat.






Alla vielä reilu 4 kuukautis kuva. Hmm...ihan ku ei olis kasvanut ollenkaan.

Eilen käytiin Tuusulan järvellä. Mittari näytti n. 17 astetta mutta aurinko porotti tosi kuumasti. Liz olikin iloinen kun pääsi hieman pulikoimaan, mutta uimaan se ei mennyt, kunnes... se sai jonkinlaisen hepuli-kohtauksen ja teki ajattelematta ison loikan veteen. Sehän painautui hetkeks pinnan alle koko koira, jonka jälkeen ui äkkiä rantaan. Katto mua vielä tosi pahasti :). Sen jälkeen Liz kasteli vain nilkkoja...

Kun Liz oli "toipunut", rupesi tyttönen jahtaamaan pieniä aaltoja :).

Treeni rintamalla ollaan otettu muutama uusi liike ohjelmaan. Ollaan treenattu tunnaria, tasamaa noutoa, tolpan kiertoja ja merkkiä. Tunnaria olen toistaiseksi tehnyt vain kotipihalla, niin että piilotan oikean ruohikkoon. Noutoa treenaan vauhtiperiaatteella, eli keskityn palautuksen vauhtiin. Heti kun Liz on kääntynyt kapula suussa minuun päin, otan lelun esiin ja Liz saa tarttua leluun. Pitoharjoitukset ovat nyt hieman jäässä hampaiden vaihtumisen takia. Tolpan tai puun kiertoa opetan pysähtymistreenejä varten: ei tarvitse jättää koiraa paikalle, vaan voi lähettää sen poispäin ja takaisin tullessa pysäyttää se (nerokasta:)! Ei siis mun idea...). Stoppeja ollan kyllä otettu namillakin, niin että itse peruuttelen ja heitän nameja koiran yli. Merkkiä treenataan, milläs muulla kuin, kosketusalustalla. Että semmoista tällä kerta!

Kuvia pentutreffeiltä

Perjantaina treffattiin Noppa, Hugo ja Gem. Ja kaikilla oli niin muuu-kaa-vaa... (klikkaa kuvia suuremmiksi).

Hieman painia välillä (eikä vain juoksemista). Vas. Noppa, Hugo päällä ja Liz alla.

Ja tässä Gem...eiku siis Noppa :)

"Voi mun pikku mussukka!" (Noppa)

Noppa söpönä.

Liz kyttää Hugoa.

Ja koko konkkaronkka. Vas. Liz, Hugo, Noppa ja Gem. Takana Johanna.

Namit toimii, ei toimi...

Keskiviikkona hypättiin Lizin kanssa Järvenpäässä junaan ja matkattiin Tikkurilaan. Junamatka oli Lizin ensimmäinen ja reipashan tuo otus oli, mitä nyt pientä itkua piti vääntää koko matkan :). Sitten Lyydi mukaan ja eiku treenaamaan Vantaan Ilolaan Pian ja Zackin kanssa.

Liz aloitti ja tein taas saman kaavan mukaan, eli perusasentoja + kontaktia, luoksetulo ja ruutu. Ei hyvä. Liz halusi selvästi tehdä jotain, mutta ei oikein jaksanut keskittyä tylsiin perusasentoihin, piippasi ja katseli muualle. Teki kyllä muutaman perusasennon ja kääntymisen mutta en vain saanut trapeeksi keskittymistä makkaroiden avulla. Blääh! Mutta heti kun otin lelun esiin oli fiilis ihan erilainen! Mä en vain osaa opettaa sivulletuloa ja seuraamista lelun avulla :(. No, luoksetulo menikin taas loistavasti. Se siis vain kerran: miksi hinkata jos menee loistavasti! Sitten ruutua, jossa mulla tais mennä hieman hermot kun Liz ei halunut ollenkaan tulla sivulle... En mitenkään rääkynyt, moittinut tai muuta, vain hieman vaativalla äänellä käskin sen sivulle enkä päästänyt ruutuun ennen kuin totteli. Tästä seurasi ettei Liz uskaltanut lähteä ekalla käskyllä ruutuun. Otin aika monta toistoa että saisin sen lähtemään heti ja tyhmänä vaadin sen joka kerta tulemaan sivulle. ARGH! Eli, sivulletuloja treenataan nyt erikseen ja vasta VANHEMPANA aletaan vaatimaan näitä hienosäätöjä. Tässä vaiheessa sai Liz mennä tauolle ja päästettiin ensin Zack ja sitten Lyydi treenaamaan.

Lyydin kanssa oli ideana tehdä hauskat ja motivoivat treenit. Ensin tehtiin kuitenkin paikallamakuut istuen ja maaten Zackin kanssa. Tauon jälkeen otin pieniä seuraamispätkiä. Ne oli oikein kivoja, mitä nyt hieman edisti. Siihen en nyt jaksa puuttua, tärkeintä etta saataisiin motivaatio nyt kuntoon. Sitten otettiin eri noutoja, ekana tunnistusnouto (=koira etsii ohjaajan hajuisen puunpätkän, muiden samanlaisten joukosta). Tämä on sinänsä ollut hieman ongelmallinen liike, että treeneissä onnistuu periaatteessa aina ja kisoissa vaihtelevasti. Ollaan mietitty johtuisko korkeasta vireestä kisoissa, mutta tänään Pia hoksasi että se voisi yhtä hyvin johtua kapuloiden asetelmasta: rivistä! Olenkin tosiaan treenannut useimmiten niin että heitän väärät kapulat jotenkin vain sinnetänne, eli ei ihme että ympyrän muotoisesta asetelmasta oikea nousee helpommin! Saatiinhan me lopulta onnistumaan rivistäkin, mutta reilusti helpotettuna. Lyydillä oli kuitenkin hauskaa :)!

Hauskuus mielessä jatkettiin tasamaa noudoilla, eka puukapulalla ja sitten metalilla. Laitoin namikulhon taakse hieman hetsaamaan. Ja toimi kyllä ihan kivasti. Onhan tämä muutenkin Lyydistä kiva liike, mutta ei aina jaksais laukata palautuksissa. Lopuksi vielä kaukokäskyt kivalle tekiinkalla jonka jälkeen treenattiin vielä muutama temppu tanssiuraa ajatellen ;). Jännää miten Lyydi innostuu noista tempuista niin paljon. Miksi mä en osaa noita tokojuttuja tehdä sille yhtä hauskoiksi?

Otin vielä Lizillä lopuksi kapulan nostoja ja nyt namit taas kelpasivat! Eli täytyykin ruveta aloittamaan treenit vauhdikkaimmilla liikkeillä, missä voin palkata lelulla. Liz on vain vähän huono vaihtamaan lelupalkasta suoraan namiin (esim. jos otan eka ruutua ja perään seuraamista). Noh, täytyy miettiä. Ehkä tauko väliin...

----------------
Eilen kävin nopsaa lähikentällä tekemässä pienet treenit ja pitämässä hauskaa Lizin kanssa ja jestas meillä molemmilla ollikin hauskaa :). Liz oli tosi taitava ja hieno kun minäkin olin rento! Tehtiin pari merkillelähetystä kosketusalustalla, tolpan kiertoja ja uskomatonta mutta totta, sivulletuloja lelulla!! Ja sehän toimi :)! Annoin Lizin ihan rauhassa miettiä enkä mitenkään käskyttänyt uudestaan. Pientä käsimerkkiä jouduin kyllä antamaan aluksi. Tyttö oli nyt ihan eri fiiliksellä mukana! Jes!

Treeniä, treeniä

Nyt ollaan taas päästy hieman treenaamaan tällä viikolla. Projektina on ollut ruutu ja uutena juttuna maahanmeno (juu, Liz ei osannut maahanmenoa vielä!). Maahanmenoa olen ottanut sisällä naksun kanssa, eli Liz on taas saanut tarjota liikettä. Ja sehän tarjoaa sitä nyt paljon! En ole edes ottanut sitä niin montaa kertaa :(. Nyt ymmärrän miksi sanotaan että bortsuilla tulee maahanmeno kaupanpäälle...

Tänään käytiin Pian kanssa treenanaamassa Keravalla. Kävin kauheella kiireellä ostamassa kevythäkin Lizille juuri ennen, sillä Toni tarvitsi auton, enkä halunut laittaa tota puuhun kiinni (haukkuu ja räksyttää). Ihan hyvin meni uudessa häkissä. Vain pari kertaa jouduin alussa ruiskuttaa nenän päälle vettä :). No, kylhän se piippasi melkein koko ajan...

Mutta treeneihin. Liz aloitti ja tehtiin sivulletuloja ja kontaktia aluksi. Lapsia oli jonkun verran häiriönä, mikä hankaluutti vähän, mutta loppujen lopuksi ihan hyviäkin kontakteja! Sivulletulossa kaipasi paljon apuja. Olenkohan auttanut vähän liikkaa ja liian kauan?! Täytyykin muistaa tuo jatkossa! Myöskin seuraamisessa autoin paljon (nami kädessä), mutta tämä oli suunniteltua uuden ympäristön ja häiriöiden takia. Tämä ihan ok! Sitten yksi luoksetulo ja Liz oli HILJAA odttelun ajan :). Tuli silti kovaa luokse! Hyvä, hyvä! Heti perään pari ruutuun lähetystä. Nyt ei käyty katsomassa kosketusalustaa, vaan Pia kävi näyttämässä keskiosan. Itse lähetyksissä ei ongelmaa, mitä nyt pienellä viiveellä lähti liikkeelle (epävarmuutta), vauhti kuitenkin hyvä. Pienet ongelmat oli ennen ruutuun lähetystä, kun neiti ei millään olisi halunut tullaa sivulle :/ oli vain menossa ruutuun.

Oli ihan kivat treenit! Saatin vielä kehuja meidän leikkimisestäkin ;) :D

Ainii...käytiinhän me agilitykisojakin kattomassa pari päivää sitten ja ei taideta mennä enää vähän aikaan uudestaan!! Oli nimittäin sen verran kiihkeä ja hektinen ilmapiiri että tarttui heti Liziin... &%¤#/&%¤%#&#?&%¤

Kasvua ja kuvia

Liz on himan sairastellut (maha sekaisin) pari päivää, joten treenaamiset ja muut häppeningit ovat jääneet kokonaan pois. Kaikki on kuitenkin nyt hyvin ja tyttö pirteä ja yhtä villi kuin ennenkin.


Käytiinhän me muuten vaalla. Emäntä painoi XX kiloa ja Liz 11-11½ kiloa, tosin on vielä hieman laihassa kunnossa mahapöpön takia. Säkää oli jo n. 44cm! Myös karva on vaihtumassa hieman aikuisempaan suuntaan; aikas kiiltävää on jo selässä.


Tässä vielä muutama kuva isosta tytöstä.



Olen jo kauan yrittänyt saada tallennettua tätä Lizin vakioilmettä. Ei se tässäkään alakuvassa mitään häpeä. Hieman vain väsyttää ja nauttii rapsutuksista :)

Alla iskä on juuri tullut kotiin töistä. Kumpikohan on iloisempi jälleennäkemisestä? :)

"Ruutu!"

Taas tökkii päivitykset, ku on muutakin tekemistä :). Mutta siis... Maanataina käytiin Espoossa treenamassa Johannan ja Ninan kanssa. Liz teki seuraamiseen liittyviä juttuja, eli kontaktia, perusasentoa, sivulletuloa ja itse seuraamista. Olen ihan äskettäin vaihtanut namin vasemmasta kädestä oikeaan käteen, ettei koko ajan tuijottaisi namia vaan mua. Eli ei hirveän monta askelta vielä mennä näin. Ne muutaman askeleen seuraamiset mitä otettiin, menivät kuitenkin hyvin! Pakko myöntää, että olin kyllä itsekin hieman hämmästynyt miten hyvin se meni :). Aina tuo otus vain onnistuu yllättämään yhä uudestaan! Sitten tehtiin ruutua (= koira lähetetään neljän tötterön, eli ruudun, sisään). Ensin vahvistin kosketusalusta ruudun keskellä, jonka jälkeen siirryttiin taaksepäin ja lähetin koiran ruutuun. Itse kosketusalustahan on helppo nakki Lizille, mutta ohjaaja sekoili taas hieman naksuttimen, namien, käskyjen, lelun ja näiden yhdistelmien kanssa :). Minä kun koulutan mielessäni edelleen noutajaa. Tarkoitus oli siis palkata namilla, mutta vaikka naksautin oikeaan aikaan, Liz ei jaksanut odottaa palkkaa, vaan palkkasi itse itsensä ottamalla esim. alustan suuhun tai juoksemalla mun luokse. Hohoijaa! Lopuksi vielä luoksetulo, joka vauhdikas kuten aina.

Sen vertaa jäi tuo ruutu harmittamaan, että pakko oli ottaa pienet ruutu-treenit ti:na ja ke:na. Ensin taas hieman kosketusalusta-leikkiä läheltä ja sitten kolme kertaa kauempaa, joka kerta aina muutama metri taaempana. Ajatuksena oli lentävä palkka, eli että voisin palkata heti kun tassu koskettaa alustaa. Ja koska Liz kyttää tennispalloja jo niin pahasti, otin narupallon, jolla oltiin leikitty vetoleikkejä. Ekat kerrat Liz jäi puoleen väliin odottamaan josko saisi siitä palkan. Seisoin kuitenkin vain paikallani hiljaa ja lopuksi pentu painui ruutuun. Siitä tietty hurjasti kehuja ja narupallo palkaksi. Tämä oli Lizistä niin hauska leikki, että kolmannella kerralla se singahti kuin ohjus suoraan ruutuun!

Samanlainen lyhyt treeni myös keskiviikkona ja lopuksi pystyin lähettämään Lizin jo 15 metristä. Osasi myös jo selvästi katsoa ruutua kohti, kun virittelin sitä hokemalla ruutu-käskyä ja kävelemällä ruutua kohti. Vauhti oli aivan loistava, nyt oli selvästi itsevarmuutta!

Torstaina tavattiin sitten Pia ja Zack-bortsu Keravalla, ylläri-pylläri tokon merkeissä. Päätin tehdä samat jutut kuin maanataina. Nyt ei kuitenkaan seuraamiset sujunut yhtään, Liz otti niin paljon häiriötä ympäristöstä, vaikka paikka oli paljon rauhallisempi kuin esim. maanataina Espoossa. No, uusi paikka on aina vaikeampi! Lizin musta turkki kuumeni myös hetkessä auringossa ja se läähätti koko ajan! Otin sitten vain kontaktia ja perusasentoja, vaikka ei niissäkään mikään huippu hyvä keskittyminen. Pia kehottikin kaivamaan lelun esiin ja johan neidin tarkkavaisuus palasi. Mutta apua! En mä osaa treenata seuraamista lelulla!! Taas lisää kotiläksyä...
Sitten ruutua. Ensin näytin kosketusalustan ruudun keskellä ja sitten kolme lähetystä eri matkoilta. Ne meni loistavasti! Liz oli nyt niin fokusoitunut ruutuun, ettei yhtään meinannut malttaa tulla sivulle alussa (en ole tätä aikaisemmin vaatinutkaan). Mutta olin kuitenkin tosi tyytyväinen tähän treeniin! Nyt täytyy alkaa treenaamaan alustalla pysymistä. Pia vinkkasi vielä tarkkasilmäisenä, ettei aina kannata heittää lelua ruudun taakse, sillä Liz näytti jo hieman juoksevan vain ruudun läpi, vaikkakin kääntyi ja varmisti palkan tulon. Täytyy siis muistaa heittää pallo eri suuntiin ja erityisesti koiran eteen, mielellään ruudun sisälle. Kauheeta kun on tarkkaa hommaa :). Paljon oli myös puhetta leikkimisestä ja palkkaamisesta yleensä. Miten voikin olla niin vaikeata?! Kiitti Pia!

Iskää tapaamassa ja ihmismassoja

Perjantaina käytiin tapaamassa Nisseä ja muuta laumaa. Käytiin metsälenkillä ja juteltiin niitä näitä paimenlinjaisista bordercollieista, niiden kanssa elämisestä ja kouluttamisesta. Tuli taas paljon ajateltavaa. Tack Anki! Iskä ja tytär pääsivät myös leikkimään niitylle.

Lauantaina lähdimme Lizin ja Lyydin kanssa katsomaan toko-kisoja Tuomarinkartanoon. Lyydi joutui aluksi odottamaan autossa että Liz ei ottaisi siitä liikaa turvaa. Mutta tosi reipashan tuo oli...mitä nyt piippaili tylsyyttä :). Kun Liz ei näyttänyt pelkäävän tai hermostuvan ihmis- ja koiramäärästä, otin Lyydin autosta. Ajattelin että sen rauhallinen olemus rauhoittaisi myös Lizin, eikä se itkisi koko ajan. Noh...Lyydi oli kaikkea muuta kuin rauhallinen kun pääsi ihmisvilinään. Se oli ihan varma että nyt ollaan menossa hommiin :)! Ja tuo innostus muuttui sitten leikiksi ja se yllytti Liziä yhä uudestaan ja uudestaan leikkimään. Voin sanoa että 30 kiloisessa intoiliassa on kyllä pitelemistä yhdellä kädellä! Eli ei ihan se rauhottava vaikutus mitä hain (mutta eipäs ainakaan piipannut!). Kaiken kaikkiaan kuitenkin hyvä kokemus Lizille. On se vain niin reipas pentu! Mainittakoon vielä että treenikaverimme Ruut ja Susan ylsivät 1-tuloksen alokasluokassa pisteillä 176 (seisominen 0p) ja myös Nisse ja Anki tekivät ykkösen (180p) AVO:ssa. Onneksi olkoon! Ai niin...ja Lyydi pirulainen flirttaili sen verran Nissen kanssa, että pienen pojan pää meni ihan sekaisin, mikä kostautui paikallaolossa: piippausta ja -2 pistettä (x 3) :(. Nisse hävisi voittajalle 0,5p.

Tänään, sunnuntaina, Liz pääsi mukaan Keravan markkinoille ja hienosti käveli ihmisvilinässä! Voiko tämä sosialistaminen olla enää helpompaa ?!!

Muutama kuvanen

17 vkon iän kunniaksi muutama kuva. Ei sen kummempia turinoita.

Ensin paimennetaan ja kytätään palloa. Huomaa pusutettu peili oikella! Itserakas tyyppi...



Ja sitten aivan tuoreita kuvia tältä päivältä.

"Heheh! Kyllä Mummin tuoma punainen pässi naurattaa!"

Ja ne jotka ihmettelevät kasvukuvien puuttumista, ne tulevat tästä lähtien vain kuukausittain!

Munapyhät ja Lyydille tavoitteita

Viime viikolla ei tapahtunut juuri mitään mielenkiitoista blogitettavaa, ei edes kummemmin treenattu. Keskiviikkona tosin käytiin Susanin, bc-Ruutin ja partacollie-Hessun kaa pitkällä lenkillä. Koirat saivat juosta vapaana metsässä, mikä oli Lissusta tosi kivaa! Lizhän on hieman ihastunut Ruutiin ;).

Torstaina suunnattin sitten nokka kohti Kangasniemeä vanhempieni mökille pääsiäistä varten :). Jee, vihdoinkin lupa syödä paljon suklaata! Lizkin nautti olostaan eikä leikkitäti Lyydikään valittanut. Tytöt leikkivät todella paljon keskenään, joten oli ihan outoa kun sai kerrankin katsoa tv:tä tai seurustella rauhassa! Ainoastaan ekana iltana joutui Lyydi muutamaan otteeseen sanomaan Lizille hieman kovemmin että riittä. Muut päivät Liz oli sen verran rauhallisempi (HUOM! RauhalliSEMPI, ei rauhallinen) että Lyydi jopa itse pyysi Liziä leikkimään. Oho! Kun sunnuntaina palasimme kotiin, oli meillä luvassa harvinaisen rauhallinen koti-ilta :).

Ettei ihan koko pääsiäinen olisi mennyt munien syöntiin, lähdimme maanantaina Espooseen treenaamaan isommalla bc-porukalla. Paikalla oli mm. äiti-Gem sekä Lissun pk-sisarukset Hugo ja Noppa. Liz teki ihan ok treenit, emäntä oli taas hieman pihalla. Treenien päätyttyä päästimme kaikki 9 bc:t juoksemaan nurmikentälle. Liz löysi pienen sisäisen paimenensa ja leikkimisen sijaan päättikin paimentaa muita...

Sitten Lyydistä ja sen toko tavoitteista. Meillä on molemmilla ollut hieman motivaatio-ongelmia seuraamisen suhteen ja nyt kun EVL-luokka (4. ja korkein luokka) olisi edessä, täytyisi se saada kuntoon. Lyydin kohdalla se tarkoittaa että liike olisi opetettava enemmän tai vähemmän uudestaan. "Asenne" ei ole kohdallaan, motivatio huono ja näin ollen katsekontakti tippuu. Tässä reilu viikon mietittyäni olen tajunnut että myös minun on saatava asenteeni kuntoon ja että yhdessätekemisestä on tultava entistä hauskempaa! Siispä olenkin päättänyt jättää hetkeksi tokon Lyydin kaa ja ajonkin ilmoittaa sen koiratanssikilpailuun! Elokuussa olisi yksi kisa tähtäimissä! Mainittakoon nyt vielä etten ole käynyt missään kursseilla eikä minulla ole minkäänlaista kokemusta kyseisestä lajista. En ole edes ikinä käynyt katsomassa kilpailuja :). Olen vain netistä katsellut videoita. Mutta rohkean rokan syö! Tavoitteena ei siis tule olemaan voitto, vaan heiluva häntä ja hymyilevä noutajan naama!

Tässä pari koiratanssivideo-linkkiä, etenkin niille joilla ei ole asiasta mitään hajua:

Chaplin (Bc)
http://www.youtube.com/watch?v=Qi4qvMmWJWs&feature=related

Grease "You're the one that I wan't (Kultsu)
http://www.youtube.com/watch?v=HqbVbPvlDoM&feature=related

Noniin, nyt tää tavoite on sitten julistettu maailmalle. Nyt sitä ei voi enää perua ;)

Lyydikin treenaa

Torstaina käytiin Lyydin kasvattajan luona hieman treenaamassa NOME juttuja (=noutajien metsästyskoe) ja myös näyttämässä Lizpettiä. Olen jo pari vuotta miettinyt keväällä järjestettäviä epäv. kokeita missä käytetään riistan sijasta dameja (=eräänlaisia patukoita), Lyydi kun ei oikein riistaa kanna. Tänä keväänä pääsi hieman unohtumaan nuo kokeet, mutta yksi olisi kuitenkin vielä tulossa. Ainut vain että kun otin järjestäjiin yhteyttä, sain selville että sääntöjä on muutettu ja vain alle 2-vuotiaat saavat osallitua :(. Voi kurjuus! Viime vuonna jouduin perumaan, kun juoksut alkoivat. Että semmoista... Ja Lyydin kun on saanut niin paljon noutointoa ja on niin kuuliainenkin vielä! Ja vielä kun mietin torstaisia treenejä harmittaa vielä enemmän! Teimme motivoitua eteenohjausta, muistiharjoituksia ja paljon erilaisia markkeerauksia, missä koira näkee heitot ja painaa mieleen tippumispaikat. Otimme myös kauhukseni paukku-noutoja, missä ammutaan aseella ennen kuin apuohjaaja heittää damin. Lyydihän oli hirveän ääniherkkä pienenä ja on edelleen jonkin verran paukkuarka. Päätimme kuitenkin kokeilla miten Lyydi reagoi kaukaa ammuttuun nallipyssyn ääneen. Kyllä jännitti! Ääni ei kuitenkaan ollut mikään kova ja Lyydikin heristi vain korviaan ja HEILUTTI HÄNTÄÄNSÄ! No minähän palkkasin siitä lelulla (namipussilla) pienen ihmettelyn jälkeen. Olin kyllä NIIN yllättynyt! Otimme heti uudestaan ja appari heitti damin heti ammuttua. Lyydi lähti tosi nopeasti perään, vaikka oli äsken ihan hengästynyt ja loppu. Taisimme ottaa kolme paukkunoutoa ja lopetimme siihen, ennen kuin Lyydi väsähtäisi ja into lopahtaisi. Olin kyllä niin ylpee tuosta otuksesta, en vain ampumisesta vaan koko treenistä. Minä vähän töpeksin käskyissä ja lähettelin vinoon/väärin ym, mutta Lyydillä oli motivaatio just kohdalla ja sinnikkäästi lähti uusien noutojen perään, vaikka hieman hengästytti. Eli kyllä olisi ollut tosi kiva päästä kokeilemaan epäv. kokeisiin :(!!


Ennen ja jälkeen Lyydin treenien pääsi Liz ihmettelemään taloa, pihaa sekä pariin kultsuun. Koko villiä neljän koiran laumaa ei viittitty päästää vapaaksi. Tosin ne kaksikin oli hieman liikaa, etenkin kun nuorempi oli "hieman" liian innokas. Nuorempi laitettiin takas aitaukseen ja Liz uskalsi tulla pikkasen haistelemaan. Mutta siihen se jäi, sillä sitten vain leikittiin Lyydin kaa. Sisällä Liz oli tosi reipas ja pussaili kaikki ihmiset moneen kertaa.


Liz on saanut sosialistua muihin koiriin myös tänään, sillä kävimme päivällä kaverini, hänen berninsä ja kahden hoitikoiran, norwichinterrierien kanssa metsälenkillä. Lizistä se oli tosi hauskaa, vaikka aluksi ihmettilikin niin pieniä koiria :). Metsässä vetivät kunnon rallia!



Ilalla tuli vielä vuoden ikäinen bokseri kylään, joka hieman pelotti Liziä. Se tuhisi ja puhisi niin pelottavasti ja oli vielä niin riehakaskin. Eli niistä ei ainakaan vielä tulleet ylimmät ystävät. Pikkuhiljaa!

15 vkoa ja kuulumisia

Hui! Pikkuinenhan on kohta jo 4kk! Myös pientä alkavaa mörkökautta on huomattavissa. "Pöh, pöh!". Liz näyttää olevan hieman epävarma etenkin hämärässä jolloin voi "pöhistä". Mutta en jaksa tästä nyt repiä ressiä. Aika reipashan tuo on edelleen! Täytyy vain jatkaa tutustumista vieraisiin ympäristöihin.

Yritin tossa mitata säkää ja se on jossain 40 ja 45 cm välissä :). Ts. Liz ei ollut oikein yhteistyhaluinen. Mutta aika koipeliini on jo, semmoinen pieni antilooppi :). Painoa on jo melkein 9½ kg. Iso tyttö!

Viime lauantaina oli vikat pentu/halli-treenit. Vain neljän kerran jälkeen Liz osaa jo hyvin keskittyä minuun ja mun kanssa tekemiseen. Asia, josta olen erityisen iloinen on että Liz myös leikkii (vetää/repii lelua) hyvin kanssani vieraassa paikassa. Vetolelu onkin ollut jo jonkin aikaa aina mukana lenkillä, joten nyt ollaan leikitty monta kertaa päivässä! Uutena projektina olisi nyt palloleikit, joka on vähän unohtunut (Ups!). Pallothan kerättiin aika nopeasti pois Lizin kotiuduttua, sillä se kyttäsi ja hiipi niitä kohti (=> ei hyvä juttu harrastuskoiralle). Nyt ollaankin Tonin ja Lizin kaa leikitty muutamana iltana 4 pallon kaa, vierittämällä niitä lattialla. Liz on alkanut tykkäämään tästä leikistä tosi paljon ja aika vikkelästi ja päättäväisesti jo juoksee niiden perään! Alakuvassa Liz jo odottaa seuraavaa palloa.

Eilen käytiin treenaamassa Susanin, Sailan ja uuden tuttavuuden Katin ja hänen kahden bortsun, Lyylin ja Lempin kanssa. Paikkana oli Järvenpään jäähallin parkkis ja häiriöitä aikas paljon! Autoja, ihmisiä, hölkkääjiä meni koko ajan ohi. Liz sai ensin tulla hieman tutustumaan paikkaan ja seurustelemaan, lähinnä ihmisten kanssa. Sitten laiton Lissun autoon, ettei aina treenaa ekana ja että oppisi myös odottamaan. Ja hienostihan se pikkuinen odotti! Ei ainakaan kuulunut mitään tai päätä näkynyt ikkunasta :).

Liz treenasi tällä kertaa luoksetuloa, sivulletuloa, seuraamista ja kosketusalustaa. Niin ja otettiinhan me hieman "kasia", eli pujottelua jalkojen välistä. Olen tätäkin temppua opettanut naksun avulla ja ihan kivasti sujui niinkin uus temppu häiriössä! Luoksetulossa Liz odotti kiltisti kutsua, eikä edes yrittänyt karata apuohjaajalta. Ei edes nytkähtänyt! Silti tuli niin kovaa kuin kintuistaan pääsi ja taisteli tulisesti rätillä. Sivulletulossa ei tarvii kuin laittaa käsi polven kohdalle, niin Liz jo kiepsauttaa pepun perusasentoon! Oho! Hieno likka! Myös kosketusalusta meni hienosti! Tästä on tullut ihan Lissun elvistely liike. Niin itsevarmana se jo sujahtaa läppäämään tassula alustaa ;). Seuraamista en ottanut kuin ihan pienen pätkän, sillä namia meni väärään kurkkuun ja alkoi yskittämään... :/

Olen kyllä erityisen ylpeä tuon koiruuden treeneistä; häiriötä kun oli oikeasti paljon ja silti keskittyi vain muhun!

"Mitäs sitten tehtäis!?"