Viime aikoina ollaan treenattu enempi kakeja. Syy tähän löytyy kovista pakkasista: kaukoja kun on niin helppo treenata sisällä :).
Olen jo pidempään yrittänyt saada etäisyyttä, etenkin istumisesta seisomiseen (siirtää takajalat taaksepäin), mutta aina vain on tarvinnut apua. Nyt otinkin sen oikein projektiksi ja päätin opettaa tämän liikkeenosan naksuttimella. Ensin pari nami-apua, jonka jälkeen menin istumaan ihan Lizin eteen ja annoin vain suullisen käskyn. Jo samana iltan rupesi tarjoamaan oikeata liikettä (eikä esim. vilkuttamista tai pään kääntämistä :)) ja nyt käyttää jo hienosti takapäätä! Eikä etene ollenkaan!
Seiso -> maahan osaa olen treenannut peruuttamisella. Liz on jo ajemmin oppinnut peruuttamaan ja nyt olen aina lisännyt maahan-käskyn perään + käsimerkin. Eli käsimerkin kanssa Liz vain kippaa itsensä taaksepäin (paitsi jos olen ihan lähellä). Toisaalta, ehkä ei ole hyvä, että Liz peruuttaa niin vähän vielä tässä vaiheessa...
Ja RUUTU! Ai että, nyt voin ylpeänä ilmoittaa että Liz on tajunut mitä tarkoittaa ruudun keskikohta. Ei edes aluksi meinannut tajuta mitä mä oikein kävin taputtelemassa siellä ruudussa (näytin oikean paikan)! Päätin siis opettaa Lizille ruudun keskikohdan, koska se menee niin vauhdilla ruutuun että on vaikea ehtiä pysäyttää sitä ajoissa/oikeaan kohtaan ja lisäksi Liz hakeutui aina vasempaan takakulmaan. Mutta nyt on siis hienosti oppinut "keskilinjan" ja se myös pysähtyy napakasti :). Mun hieno tyttö!
Ainii... Ilmoittin Lizin sitten agilitykatselmukseen kevääksi, eli "pääsykokeeseen". Etelässä kun on niin paljon harrastajia, että vain tottelevat, sosiaaliset ja kaiken puolin fiksut saavat kurssipaikan. APUA! Täytyy vielä tuota "fiksuutta" treenata yleisönä agilitykisoissa...
1 kommentti:
Voi miten kiva, että ruutu alkaa sujumaan! Itsekkin päätin opettaa tuon oikean paikan. Helpottaa kummasti omaa pysäyttämistä, kun koira tietää itse mikä oikea paikka.
Ja mitä tulee katselmukseen, niin kyllä te sen pääsette läpi. Usko pois vaan!
Lähetä kommentti