Kuulumisia

Kohta 11kk täynnä, eli Liz on nuori neiti jo! Puntari näytti 15,5kg ja säkä (ähh, mä oon niin surkea mittaamaan sitä) on ehkä n. 53cm. Karvanlähtö on kova, joten aika kaljun näköinen typy tällä hetkellä :). Ekoja juoksuja odotellaan edelleen. Mutta iso tyttöhän se jo on! Tosin samanlainen syömäri edelleen kuin pentunakin; täällä juuri toivutaan oksennustaudista. Nyt typy on jo paljon parempi ja tänään saanut jo pieniä määriä ruokaa.



Lizin huono käyttäytyminen agilitykentällä on johtanut kovempaan kuriin arkielämässä. Malttia siis treenataan eri tilanteissa ja paikoissa, ei kuitenkaan vielä agilitykentällä. Jospa se siitä. Nyt keskitytään enempi tokoiluun. Typy on niin cool mutta samalla innokas tokotreeneissä, että ilohan tuota on treenata! Seuraamista ollaan treenattu nyt joka päivä, vaikkei kunnon treenejä ole ollutkaan päivittäin. Lenkillä on hyvä treenata ja hanska on hyvä vetolelu ;). Ja ajoittain Liz näyttäkin jo ihan hyvää seuraamista...ja ajoittain ei! On tuo kyllä jännä ilmiö tuo seuraaminen. Vähän haastetta elämään!

Lizin kaulurikin on kohta olematon karvanlähdön takia :)

Lumikasat ja -leikit on pop!

#%&)?#"¤%&#¤!

Ja takaisin maan päälle! Oli kyllä niin järkyttävää käyttäytymistä eilen agiitykentällä, että olisi tehnyt mieli tehdä rukkaset tosta otuksesta! Piippaus alkoi jo kun Liz huomasi minne oltiin tulossa ja ensimmäisen kerran jopa haukkui radalla omalla vuorollaan! Ennen on ollut ihan hiljaa ja keskittynyt, vain itkenyt kentän laidalla. Mutta nyt ei pelkästään itkenyt vain huusi, kun LYYDI suoritti rataa ja Liz ei päässyt... %&¤#"#&/&(¤#!!!!

Täytyy nyt ottaa tämä ongelma vakavasti, sillä en todellakaan halua että Liz kiihtyy kiihtymistään ja menee kohta ihan ylikierroksilla agilityradalla. Kai se ois tauon paikka, kunnes saa vähän kuria tuohon rakkiin :/?!

...ja tässä viteoota

Tässä siis videopätkä illan agilitystä. Liz on käynyt vain muutamia kertoja kentällä ja osaa esteistä vain putken ja aidan (pussia ja rengasta kokeiltu). Irtoamista ollaan treenattu puistossa puiden ja lyhtypylväiden kiertämisellä. Ei siis osata vielä mitään vaikeata ;)...

Kuulumisia, paimentelua ja agiliitoa

Pitkästä aikaa kuulumisia. Lizistä on kasvanut oikein sievä nuori neitokainen (mamman mielestä se maailman kaunein!). Ikää on jo reilut 10kk ja painoa 15-16kg. Säkä täytyy vielä mitata (arvailisin 53-54cm). Tyyppi osaa myös rauhoittua sisällä! Outoa, eihän sitä kauheata, hermoja raastavaa -kautta edes ikinä tullut!! Tai ainakin mä odotin jotain paljon kauheampaa...

Kaikkea mahdollista ollaan taas tehty. Joka päivä jotain pientä (muuten Liz ei ole tyytyväinen sisällä), yleensä lenkin yhteydessä pysähdytään jollain kentällä ja tokoillaan tai temppuillaan 10-15 min. En nyt jaksa sen kummemmin analysoida meidän tottista, mutta takapakkia on tullut seuraamisessa (edistää, yliyrittää), noudon palautuksessa tekee banaanin (ennakoi lelua) ja ruutuun menee sivusta sisälle jos otan suoraa ruutua (merkki sekoittaa). Joskus jää myös tötsän taakse seisomaan. Ruutu ongelmassa ollaan vain otettu muutama askel taaksepäin, eli tosi läheltä ja käyn vielä näyttämässä kosketusalustan. Se näyttäisi toimivan. Noille kahdelle ekalle ongelmalle en tiedä mitä tekis...

Perjantaina käytiin paimennuskurssilla Somerolla. Paikalla oli Lizin sisaruksia ja puolisisaruksia sekä isä Nisse. Kuvia tulossa :)! Liz oli tosi taitava! Ihan muutama haukahdus pääsi aluksi, mutta nopeasti se alkoi selvästi keskittymään ja asenne muuttui. Pää meni alas ja samoin häntä. Gunnel (kouluttaja) sanoi ettei tarvittais enää paljoakaan, niin Liz syttyis jo ihan kunnolla lampaisiin! Aikasemminhan ollaan oltu vain kaksi kertaa lampailla, eli aikas hienosti mun mielestä. Ja tytsy jopa kuunteli tänne-käskyä (nojoo, piti kyllä vähän uhkailevasti käskeä;) ). Saas nähdä paljonko kuuntelee kun on täysin syttynyt...

Ja tänään käytiin agiliitämässä Lindan ja Lyydin kaa. Vettä rupesi satamaan oikein kunnolla, joten treenit jäivät lyhyeksi. Saatin kuitenkin tehtyä pientä, helppoa rataa Lizin kaa (6-7 estettä). Tekniikka juttuja en jaksanut enää kaatosateessa alkaa vääntämään. Mutta kyllä Liz meni kovaa!! Vaikka olen enimmäkseen palkannut sitä nameilla ja rauhottavilla silityksillä. Sillä vain on niin kova halu tehdä ja se palkkaantuu itse esteistä ja vauhdista. Linda kuvasi vähän videokameralla; yritän saada materiaali tänne blogiin ku kerkiän.

Italiasta kotiin

Viikko virehti helteisessä Toscanassa ja taas kotona! Kyllä oli pikku Liziä ikävä!! Ja jälleennäkemisen perustella taisi silläkin olla ;)

Syksyä ilmassa

Tässäköhän se kesä nyt oli... Ainakin aamut ja illat ovat jo tosi kylmiä, täällä pohjosessa alle 10 C (Hui!). Masentavaa :(. Mutta ainakaan ei Lizin tuu kuuma treenatessa!

Käytiin eilen treenaamassa kolmen tyypin porukassa kotinurkilla ja tänään vielä vähän itteksemme. Molemmat treenit meni loistavasti ja olin tosi tyytyväinen Lizpettiin!! Eilen tehtiin paikalla istumista, seuraamista, ruutua ja ohjatun noudon alkeita. Paikalla istumien oli tosi helppo (Susan seisoi remmin päällä); halusin tehdä siitä vain onnistuneen treenin. Ja sitähän se oli! Kävin n. kymmenen askeleen päässä ja palasin aika nopeasti palkkaamaan namilla. Myös seuraamiseen oli tyytyväisempi kuin pari päivää sitten: enää ei painanut läheskään niin paljon ja keskittyi myös olennaiseen. Viimeksi ei edes yrittänyt hakea oikeaa paikkaa ja seurasi NIIN vinossa! Nyt tehtiin muutamia käännöksiä, suoraa ja vähän juoksuakin. Kaikki ihan ok! Ja nyt muistin palkata vasemmalta ja taaksepäin ;)!!

Jos olin iloinen paremmasta seuraamisesta, niin ruudun jälkeen mä leijuin!! Otettiin ensin suora ruutuun lähetys (kosketusalusta paikalla). Se oli nopea ja suora. Sitten hetsasin merkkiä ja pyysin katsomaan sinne päin. Kun Liz selvästi oli lukinnut merkin, lähetin sen sinne (hieno oli!). Tässä kohtaa epäröin hetken, että olisiko ahne vai ei, lähettäiskö sen tästä vielä ruutuun. Käänsin pääni selvästi ruutuun päin ja kun Lizkin kääntyi katsomaan ruutua, oli asia selvä. "RUUTUUN!" Ja sinne se meni! Ja vielä nopeasti ja suoraan kosketusalustalle! Ai että oli hieno fiilis! Siitä sitten super-palkka, hilluttiin ja hyypittiin edestakas ja revittiin vetolelua :). Liz oli niin taitava etten viitsinyt enää ottaa ruutua ilman kosketusalustaa.

Lopuksi otin vielä ohjatun alkeita, tosin suunnitelma ei ollut kummoinen. Ja hieman hölmö treeni siitä tulikin. Vein Lizin merkille ja pyysin siinä siiten apuohjaajaa pitämään kiinni, kun itse vein yhden kapulan sivulle (taakse). Siitä sitten lähetin hakemaan kapulaa pari kertaa... (Öööö..!?). No, tänään oli ehkä hieman fiksummat ohjatun treenit. Koska Liz ei oikein pidä siitä kun "vien" sen merkille (istahtaa/menee maahan helposti ja joudun korjaamaan paljon), niinpä otettiin eka merkille lähetyksiä. Treenasin myös malttia ja pysymistä merkillä. Liz pysyi niin hienosti ja rauhassa paikalla, että uskalsin lähteä viemään ohjatun kapulaa oikealle kaartaen. Hieman se kääntyi katsomaan ja siirsi samalla vähän etutassuja, muuten ok. Kun palasin lähetyspaikalle se oikein tärisi jännityksestä ja pää alhaalla odotti "Hae!"-käskyä. Taas käänsin ensin selvästi pään ja toiston jälkeen Lizkin tarkisti vielä missä se kapula nyt olikaan! Sitten lähetys ja pikkuinen kiihdytti niin että hiekka pöllysi :). Palkka taas vauhdista (ei me vielä olla otettukaan loppuun asti noutoja). Tein saman jutun vielä uudestaan ja taas hyvä. Sitten tuli ahne olo ja vein ENSIN kapulan paikoilleen, ajatuksena saada se merkille eikä heti noutamaan. Käskin monta kertaa katsomaan merkkiä ja mentiin ihan parin metrin päähän, josta lähetys. Ja ei edes yrittänyt kapulalle!! Tästä tietty heti palkka ja kapula jäi noutamatta (kuten oli tarkoituskin). Hieno, taitava, pätevä pieni bc!!!

Niin, ja treenattiin me tänään hieman seuraamistakin (ihan ok!) ja luoksetulon stoppeja. Pitäsi kuulemma alkaa treenaamaan jääviä liikkeitäkin ;), mutta pikkasen samaahan tulee luoksetulon stopeissakin. Vai mitä?!

Ja mamma on muuten aloittanut taas tanssi harrastuksen! Tällä kertaa hieman erilaista tanssia, kuin aikaisemmin. Kerran viikossa käyn siis "Lockingissa". Tässä klipsi jos ei sano yhtään mitään:
http://www.youtube.com/watch?v=cpZwdBadn20&feature=related

...ja mähän tietty vedän nyt jo noin hienosti :D!

Lizin tempaukset ja temput

Lomat on lomailtu, tai no onhan sitä vielä viikko syyskuussa, jolloin mennään ulkomaille ilman koiria. Lizillä oli oikea extreme loma mökillä. Ja kaikki tämä tapahtui viikon sisällä! Se karkasi auton perään, jota ehti seurata noin kilometrin. Sitten se joko repäisi tai puraisi kieleensä metsässä - tuloksena pysyvä vekki kielessä. Tyyppi on aika koomisen näköinen läähättäessä! Toisena päivänä Liz söi jotain tumman punaista sientä (mamma meinas saada sydärin!) mutta onneksi kyseessä oli vaaraton ruokasieni. Mutta sekään ei riittänyt, vaan pithän sitä rupikonnaakin vielä maistaa. Se maistui kuitenkin niin pahalta, että Liz sylki konnan heti suustaan, joka hyppi heti tiehensä. Sen jälkeen Liz oli aika pahoinvoivan näköinen, ei oksentanut mutta kuolasi tosi paljon. Minähän panikoin taas sen verran, että oli pakko heti soittaa eläinlääkäriin (la klo 23!). Ei kuitenkaan mitään syytä paniikkiin, suu piti vain huuhdella kunnolla ja puolen tunnin jälkeen Liz olisi taas ollut valmina uusiin seikkailiuihin. Mamma ei kuitenkaan ollut ja jännittävät seikkailut loppuivat tylysti hihnaan...

Nyt on siis pari viikkoa oltu jo töissä, ja ekalla viikolla treenattiin taas norimisti tokoa, sekä kavereiden kaa että yksin. Ruutu on mennyt kivasti eteenpäin. Voiskohan syynä olla se, että se on yksi suosikki liikkeistäni ja treenaan sitä AINA joka treeneissä :). Liz hahmottaa jo mielestäni ihan kivasti ruudun ja merkkikin näyttää jo aika kivalta kosketusalustalla. Ruudussa olen myös välillä jättänyt kosketusalustaa pois ja hyvin Liz kuuntelee pysäytyskäskyä (on aina saanut lelun siitä palkaksi). Sitten taas toisaalta moni ALO/AVO liikke on täysin alkutekiöissä, kuten liikkeestä pysäytykset ja paikallaolot maaten. Noh, ei meillä ole kiire kisoihin!

Kuluvan viikon Liz on ollut toipilaana. Viime viikon lauantaina se alkoi yhtäkkiä ontumaan vapaana juoksentelun jälkeen. Tiistaihin mennessä ontumista ei oikeastaan enää huomannut, mutta otettiin kuitenkin iisisti vielä muutama päivä. Ongelmana oli vain saada Liz ymmärtämään tämä, kun se tunsi olevansa elämänsä kunnossa! Niinpä opeteltiinkin kaikenlaisia rauhallisia ja turhia temppuja naksuttimella. Liz oppi viikossa kääntämään päänsä vasemmalle, koskettamaan peukkuani, riisumaan lippiksen pois mun päästä ja hieman vaiheeseen jäi roskien kerääminen roskakoriin. Loppuviikosta kun tassu oli jo parempi, treenattiin myös "ylä femmaa". Tassunhan Toni oli jo opettanut Lizille, joten tästä ei ollut pitkä matka "high five":iin. Mutta Liz oli vain tottunut antamaan vasempaa tassua, joten sillä meinasi mennä hermot kun en palkannutkaan enää vas. tassusta (se siitä rauhallistesta aktivoinittempusta). Loppujen lopuksi se kuitenkin sohi pikkaisen myös oikealla tassulla, jolloin pystyin vihdoin naksauttamaan. Mä en kuitenkaan ole mikään nopea ja kokenut naksuttelija ja Liz kun on niin nopea, ehti se aina jotenkin antamaan heti perään myös sen vasemman tassun naksun kohdalla. Tulos: Liz antaa nyt ylä femman molemmilla tassuilla, samaan aikaan ;). On se kyllä hauska eläin!

Liz on ollut nyt viikonlopun yli mökillä Lyydin ja vanhempieni kanssa, kun sekä Tonilla että mulla ollut menoa. Hyvin on kuulemma mennyt ja ihan turhaan oon ollut huolissani :). Alkaa vain jo olla hieman ikävä tuota teinimonsteria, vaikka pari päivää ollut vasta poissa. Mutta huomenna Liz siis palaa kotiin ja toivottavasti päästään taas normaalisti treenaamaan!