Lomat on lomailtu, tai no onhan sitä vielä viikko syyskuussa, jolloin mennään ulkomaille ilman koiria. Lizillä oli oikea extreme loma mökillä. Ja kaikki tämä tapahtui viikon sisällä! Se karkasi auton perään, jota ehti seurata noin kilometrin. Sitten se joko repäisi tai puraisi kieleensä metsässä - tuloksena pysyvä vekki kielessä. Tyyppi on aika koomisen näköinen läähättäessä! Toisena päivänä Liz söi jotain tumman punaista sientä (mamma meinas saada sydärin!) mutta onneksi kyseessä oli vaaraton ruokasieni. Mutta sekään ei riittänyt, vaan pithän sitä rupikonnaakin vielä maistaa. Se maistui kuitenkin niin pahalta, että Liz sylki konnan heti suustaan, joka hyppi heti tiehensä. Sen jälkeen Liz oli aika pahoinvoivan näköinen, ei oksentanut mutta kuolasi tosi paljon. Minähän panikoin taas sen verran, että oli pakko heti soittaa eläinlääkäriin (la klo 23!). Ei kuitenkaan mitään syytä paniikkiin, suu piti vain huuhdella kunnolla ja puolen tunnin jälkeen Liz olisi taas ollut valmina uusiin seikkailiuihin. Mamma ei kuitenkaan ollut ja jännittävät seikkailut loppuivat tylysti hihnaan...
Nyt on siis pari viikkoa oltu jo töissä, ja ekalla viikolla treenattiin taas norimisti tokoa, sekä kavereiden kaa että yksin. Ruutu on mennyt kivasti eteenpäin. Voiskohan syynä olla se, että se on yksi suosikki liikkeistäni ja treenaan sitä AINA joka treeneissä :). Liz hahmottaa jo mielestäni ihan kivasti ruudun ja merkkikin näyttää jo aika kivalta kosketusalustalla. Ruudussa olen myös välillä jättänyt kosketusalustaa pois ja hyvin Liz kuuntelee pysäytyskäskyä (on aina saanut lelun siitä palkaksi). Sitten taas toisaalta moni ALO/AVO liikke on täysin alkutekiöissä, kuten liikkeestä pysäytykset ja paikallaolot maaten. Noh, ei meillä ole kiire kisoihin!
Kuluvan viikon Liz on ollut toipilaana. Viime viikon lauantaina se alkoi yhtäkkiä ontumaan vapaana juoksentelun jälkeen. Tiistaihin mennessä ontumista ei oikeastaan enää huomannut, mutta otettiin kuitenkin iisisti vielä muutama päivä. Ongelmana oli vain saada Liz ymmärtämään tämä, kun se tunsi olevansa elämänsä kunnossa! Niinpä opeteltiinkin kaikenlaisia rauhallisia ja turhia temppuja naksuttimella. Liz oppi viikossa kääntämään päänsä vasemmalle, koskettamaan peukkuani, riisumaan lippiksen pois mun päästä ja hieman vaiheeseen jäi roskien kerääminen roskakoriin. Loppuviikosta kun tassu oli jo parempi, treenattiin myös "ylä femmaa". Tassunhan Toni oli jo opettanut Lizille, joten tästä ei ollut pitkä matka "high five":iin. Mutta Liz oli vain tottunut antamaan vasempaa tassua, joten sillä meinasi mennä hermot kun en palkannutkaan enää vas. tassusta (se siitä rauhallistesta aktivoinittempusta). Loppujen lopuksi se kuitenkin sohi pikkaisen myös oikealla tassulla, jolloin pystyin vihdoin naksauttamaan. Mä en kuitenkaan ole mikään nopea ja kokenut naksuttelija ja Liz kun on niin nopea, ehti se aina jotenkin antamaan heti perään myös sen vasemman tassun naksun kohdalla. Tulos: Liz antaa nyt ylä femman molemmilla tassuilla, samaan aikaan ;). On se kyllä hauska eläin!
Liz on ollut nyt viikonlopun yli mökillä Lyydin ja vanhempieni kanssa, kun sekä Tonilla että mulla ollut menoa. Hyvin on kuulemma mennyt ja ihan turhaan oon ollut huolissani :). Alkaa vain jo olla hieman ikävä tuota teinimonsteria, vaikka pari päivää ollut vasta poissa. Mutta huomenna Liz siis palaa kotiin ja toivottavasti päästään taas normaalisti treenaamaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti