perjantai 17. heinäkuuta 2009

Verijälkeä

Mun pikku jäljestäjät selvityivät hienosti verijäljestä :)! Tein Lizille aika pitkän jäljen, tai pidemmän mitän aloittelijalle kai yleensä tehdään (ehkä noin 100m). Osaksi siksi että oli NIIN kiinnostunut veren hajusta, kun näytin avattua pulloa ja osaksi koska oli niin ärsyttävän aktiivinen koko ajan että ajattelin pidemmän jäljen hieman rauhoittavan tuota ;). Liz sai sitten jäljestää jäljen ihan tuoreeltaan. Seistiin lähdössä ainakin puoli minuuttia, kun Liz haisteli ja haisteli pientä verilätäkköä (sieni kastellaan lähdössä). En hoputtanut sitä, koska muistelin Lyydin treeneistä että nuoret ja kokemattomat koirat yleensä pelkäävät ekoilla kerroilla. Liz lähti kuitenkin oma-aloitteisesti matkaan, ehkä hieman varovasti mutta päättäväisesti. Ainoa mikä paljasti epävarmuuden oli että Liz kerran säpsähti kun astuin oksan päälle, joka räsähti. Mutta muuten jäljesti oikein rohkeasti mun edessä, viiden metrin päässä. Pari pientä hukkaa tuli, mutta Liz löysi hienosti jäljen uudelleen. Ei edes pysähtynyt syömään hirven p***kaa! Taisi Liz tykätä verijäljestä :). Tuli kieli pitkällä pois metsästä.

Lyydi sai jäljestää noin tunnin vanhaa jälkeä. Tarkoitus oli kyllä antaa jäljen vanheta kauemmin, mutta tummuvat pilvet pakottivat suunnitelman muutokseen. En halunnut tehdä liian vaikeata treeniä Lyydille. Eihän se ole tehnyt kuin ehkä 10 jälkeä elämässään.
Lyydin jäljestys oli hieman erilaista menoa. Itseasiassa luulen että se tajusi jo ajemmin kun näytin Lizille veripulloa, että mihin se pääsee tänään :). Lyydi siis lähti hirevätä vauhtia jo mökin ovelta (jättäen Lizin haukkumaan eteiseen) ja laitoinkin sen hihnaan ettei ryntäilisi turhaan. Jäljen alku lähti hyvin, vaikka vauhdikkaasti, mutta yhtäkkiä Lyydi nosti sekä pään että hännän pystyyn ja jäljesti enemmän ilmavainulla. Hännän asento ja sen liikkumistyyli kertoi myös että Lyydi selvästi odotti jonkun/jonkin tulevan kohta meitä vastaan. Ei se kuitenkaan pelännyt ollenkaan! No, kaksi hukkaahan siitä tuli ja jouduin näyttämään jäljen uudestaan. Toisen hukan jälkeen jäljesti oikein hienosti loppuun asti. Maaliin päästyä Lyydi oli sen näköinen että olisi voinut jäljestää vielä toisen samanlaisen jäljen :). No, katsotaan ehtisikö/jaksaisko sitä tehdä vielä toiset jäljet tytöille...

1 kommentti:

Susan Miiro kirjoitti...

Mukavaa kuulla, että verijälki sujui. Teksi mieli täälläkin lähteä ajamaan, kun Ruu niin kovasti piti siitä. Hauskaa tää nyky aika; mökillä tai ei, niin aina toimii netti =D
Mäkin huomenna menossa koirien kanssa mökille. Tosin itse suunittelin jättäväni koneen kotiin.