"Ruutu!"

Taas tökkii päivitykset, ku on muutakin tekemistä :). Mutta siis... Maanataina käytiin Espoossa treenamassa Johannan ja Ninan kanssa. Liz teki seuraamiseen liittyviä juttuja, eli kontaktia, perusasentoa, sivulletuloa ja itse seuraamista. Olen ihan äskettäin vaihtanut namin vasemmasta kädestä oikeaan käteen, ettei koko ajan tuijottaisi namia vaan mua. Eli ei hirveän monta askelta vielä mennä näin. Ne muutaman askeleen seuraamiset mitä otettiin, menivät kuitenkin hyvin! Pakko myöntää, että olin kyllä itsekin hieman hämmästynyt miten hyvin se meni :). Aina tuo otus vain onnistuu yllättämään yhä uudestaan! Sitten tehtiin ruutua (= koira lähetetään neljän tötterön, eli ruudun, sisään). Ensin vahvistin kosketusalusta ruudun keskellä, jonka jälkeen siirryttiin taaksepäin ja lähetin koiran ruutuun. Itse kosketusalustahan on helppo nakki Lizille, mutta ohjaaja sekoili taas hieman naksuttimen, namien, käskyjen, lelun ja näiden yhdistelmien kanssa :). Minä kun koulutan mielessäni edelleen noutajaa. Tarkoitus oli siis palkata namilla, mutta vaikka naksautin oikeaan aikaan, Liz ei jaksanut odottaa palkkaa, vaan palkkasi itse itsensä ottamalla esim. alustan suuhun tai juoksemalla mun luokse. Hohoijaa! Lopuksi vielä luoksetulo, joka vauhdikas kuten aina.

Sen vertaa jäi tuo ruutu harmittamaan, että pakko oli ottaa pienet ruutu-treenit ti:na ja ke:na. Ensin taas hieman kosketusalusta-leikkiä läheltä ja sitten kolme kertaa kauempaa, joka kerta aina muutama metri taaempana. Ajatuksena oli lentävä palkka, eli että voisin palkata heti kun tassu koskettaa alustaa. Ja koska Liz kyttää tennispalloja jo niin pahasti, otin narupallon, jolla oltiin leikitty vetoleikkejä. Ekat kerrat Liz jäi puoleen väliin odottamaan josko saisi siitä palkan. Seisoin kuitenkin vain paikallani hiljaa ja lopuksi pentu painui ruutuun. Siitä tietty hurjasti kehuja ja narupallo palkaksi. Tämä oli Lizistä niin hauska leikki, että kolmannella kerralla se singahti kuin ohjus suoraan ruutuun!

Samanlainen lyhyt treeni myös keskiviikkona ja lopuksi pystyin lähettämään Lizin jo 15 metristä. Osasi myös jo selvästi katsoa ruutua kohti, kun virittelin sitä hokemalla ruutu-käskyä ja kävelemällä ruutua kohti. Vauhti oli aivan loistava, nyt oli selvästi itsevarmuutta!

Torstaina tavattiin sitten Pia ja Zack-bortsu Keravalla, ylläri-pylläri tokon merkeissä. Päätin tehdä samat jutut kuin maanataina. Nyt ei kuitenkaan seuraamiset sujunut yhtään, Liz otti niin paljon häiriötä ympäristöstä, vaikka paikka oli paljon rauhallisempi kuin esim. maanataina Espoossa. No, uusi paikka on aina vaikeampi! Lizin musta turkki kuumeni myös hetkessä auringossa ja se läähätti koko ajan! Otin sitten vain kontaktia ja perusasentoja, vaikka ei niissäkään mikään huippu hyvä keskittyminen. Pia kehottikin kaivamaan lelun esiin ja johan neidin tarkkavaisuus palasi. Mutta apua! En mä osaa treenata seuraamista lelulla!! Taas lisää kotiläksyä...
Sitten ruutua. Ensin näytin kosketusalustan ruudun keskellä ja sitten kolme lähetystä eri matkoilta. Ne meni loistavasti! Liz oli nyt niin fokusoitunut ruutuun, ettei yhtään meinannut malttaa tulla sivulle alussa (en ole tätä aikaisemmin vaatinutkaan). Mutta olin kuitenkin tosi tyytyväinen tähän treeniin! Nyt täytyy alkaa treenaamaan alustalla pysymistä. Pia vinkkasi vielä tarkkasilmäisenä, ettei aina kannata heittää lelua ruudun taakse, sillä Liz näytti jo hieman juoksevan vain ruudun läpi, vaikkakin kääntyi ja varmisti palkan tulon. Täytyy siis muistaa heittää pallo eri suuntiin ja erityisesti koiran eteen, mielellään ruudun sisälle. Kauheeta kun on tarkkaa hommaa :). Paljon oli myös puhetta leikkimisestä ja palkkaamisesta yleensä. Miten voikin olla niin vaikeata?! Kiitti Pia!