Viikonlopun häppeninkiä

Viime viikonloppu oli tapahtumia täynnä. Olin lauantaiaamun töissä (8-14) ja lähdimme sieltä suoraan Tonin kanssa näyttämään Liziä Tonin enolle ja perheelle. Oleilimme ulkona, kun sääkin oli niin hieno ja pikku-Liz oli oikea enkeli...aluksi. Sitten se hoksasi lintulaudan, jonka alle oli tippunut paljon siemeniä ja pähkinöitä. Muutama leivänkannikkakin löytyi. Eli eihän siitä seurustelusta tullut enää mitään, vaan koko ajan oli karattava sinne. Tyhmä äiti laittoi sitten Lissun hihnaan. Se ei ollut yhtään kivaa, niin Lissu keksi sitten alkaa kaivaa kukkapenkkiä. Ei kuulemma haitannut talon emäntää, mutta otin sen kuitenkin pois jonkin ajan kuluttua. Ja kun sekin kiellettiin päätti Liz pureskella silittäviä käsiä, tai oikeastaan hanskoja (on silloin tällöin saanut leikkiä mun yhdellä hanskalla). Meno ei näyttänyt yhtään lupaavalta ja onneksi emme aikataulun vuoksi ehtineet sisälle kahvittelemaan. Huhuh! Mitäköhän siitäkin olisi tullut... Lähdimme siis kotiin syöttämään Lissun, jonka jälkeen pakotettiin häkkiin päikkäreille (siitäkin syntyi pieni protesti), että olisi pirteämpi illalla. Kuudelta olis siis vuorossa pienet treenit Johannan ja Nina kanssa Espoon Barona Areenalla. Liz aloitti ja otti hieman sivulletuloa, askelkäännöksiä vasemmalle, vauhti-luosketuloa ja kontaktia. Minulle oli erityisen tärkeää saada varmistus perusasennon oikea paikka, etten opeta väärin. On jotenkin niin vaikeata nähdä itse, kun toinen on niin pieni vielä :). Paikka oli kuulemman ihan ok, mutta malttia saisi olla, eli hosun liikaa ja teen liian nopean kiepin kädellä. Sitten kokeiltiin vasemmalle käännöksiä, jota en ole juurikaan tehnyt kotona. Nehän meni jo ihan kivasti lopuksi, kunhan Nina ensi näytti näkymättömällä koirallaan miten namikädellä autetaan :). Hyvä Lizpetti! Luoksetulossa Johanna piti Liziä kiinni ja lähdin itse juoksemaan karkuun. Liz tuli hyvällä vauhdilla mutta lopussa kun yritin palkata lelulla (sukalla), meni taas yleishäröilyksi ja Liz lähinnä murisi ja yritti lopuksi iskeä kiinni hihaan ja lahkeeseen. Täytyisköhän välillä kokeilla namipalkalla? Kaiken kaikkiaan Liz oli oikein skarppina ja pysytteli koko ajan lähellä, vaikka olikin vapaana, ja teki hyvin keskittyneesti töitä! Jee!

Sunnuntaina suuntasimme klo 9.30 auton kohti Sotunkia tapaamaan Nisse-isukkia ja Ankia. Paikalla oli myös Lizin veli Hugo sekä Mirja. Hugo oli tullut tekemään hieman pentu-HAKU juttuja: "tuuli-harjoituksia". Lizkin sai kerran kokeilla! Anki meni siis lihapullien kaa kuusen alle makaamaan ja kävelimme Lizin kaa muina miehinä siitä ohi muutaman kerran, kunnes Liz itse hiffasi että tuollahan makaa joku. Hieman oli ihmeissään, että miksi toi nyt tuolla keskellä pöpelikköä makaa, mutta ei mielestäni pelännyt. Lähinnä hieman ihmetteli. Ja riemulla ei ollut rajoja kun Anki rupesi juttelemaan Lizille ja antoi lihapullia ja peuhasi sen kanssa :). Voi kun oli kivaa, myös emännän mielestä!!

Harkkojen jälkeen pennut pääsivät tutustumaan Nisseen! Hugo oli kova poika ja haisteli häntä pystyssä Nisseä. Yritti jopa astua iskää ;). Liz taas oli hieman varovainen aluksi, mutta lopuksi pyysi jopa iskää leikkimään naurettavalla fifimäisellä äänellään :). Pennut riehuivat myös paljon keskenään ja uni maittoi kotimatkalla ja melkein loppuillankin...

Tajusin tänään että Liz täyttää jo 11-viikkoa huomenna ja ympäristötreeneistä on pahasti unohtunut parkkihallit. Kaksi kertaa ollaan käyty, mutta hyvin rauhalliseen aikaan. Ja reipashan tuo on aina ollut uusissa ympäristöissä, mutta ei sitä ikinä tiedä mitä mörkökausi tuo tullessaan (ja miten aikasin se alkaa). Kohta siis lähdemme ruokakauppaan ja otamme Lissun mukaan pahimpaan ruuhka-aikaan. Peukut pystyyn!

10 vko!

Meidän pikku rinsessa täytti eilen 10 vkoa! Kyllä sillä onkin hieman jalat venähtäneet, kun kattelee noita aikaisempia kuvia. Eihän sitä muuten huomaa, kun näkee joka päivä. Rokotusaikakin on jo varattu kahden viikon päästä ja matokuuri on käynnissä.

"Miä oon jo iso tyttö!"

Minulla oli poikkeuksellisesti tällä viikolla kaksi arkivapaata ja kolme iltavuoroa. Hieman jännitti miten Toni pärjäisi tuon riiviön kanssa ja annoinkin paljon vinkkejä miten pitää pentu tyytyväisenä. Tokihan Toni on ollut koko ajan arjessa mukana, mutta minä olen kuitenkin vastanut puuhastelusta ja ulkoilusta. Hienon "pelle-pukunsa" ansiosta Liz pärjää hyvin jopa tunnin ulkona pomppien lähimetsässä tai -pellolla. No, Toni ei kuitenkaan ollut "jaksanut" laittaa pukua päälle, joten ulkoilu jäi hyvin vähäiseksi ettei Lissulle tulisi kylmä. Se kostautui sitten sisällä! Neiti veti semmoista rallia kotona ja ärisi ja murisi leluille, pureskeli kaikkea kiellettyä (kuten Tonia). "Iltakerhossa" olikin ollut niin mukavaa, että väsyhän iski siinä 3-4 tunnin jälkeen, eli juuri sopivasti kun äiti tuli kotiin :).

Äidin pikku enkeli!

Tiistain olinkin onneksi kotona, joten tilanne normalisoitui, mutta keskiviikkona, eli eilen jännitti todella paljon jättää pentu kotiin ja lähteä töihin. Ensinäkin, Liz olisi ensimmäistä kertaa yksin n. 5 tuntia putkeen, ja toiseksi, mikä energia määrä sillä olisikaan purettavanaan tuon viisituntisen jälkeen! Malttamattomana katselin kelloa töissä ja mietin miten oma pikkuinen pärjäsi kotona. Klo 17 en enää jaksanut odottaa vaan soitin Tonille. Hieman ärtynyt/väsynyt ääni vastasi ja kertoi että Liz oli pitänyt pienet bileet omassa yksiössään: oli ensin nähtävästi leikkinyt pallon kanssa, joka oli sitten tippunut vesikulhoon ja jonka jälkeen oli lotrattu vedellä OIKEIN KUNNOLLA. Hajusta päätellen oli muutama pisukin päässyt samaan lammikkoon hesarien päälle ja kun Toni oli tullut kotiin, oli neiti istunut tyytyväisenä vesi-pissa-hesaripaperimössö sekoituksessa ja heiluttanut häntäänsä. Huoh! Ei ollut helppoa keksittyä työhön loppuiltana... Kotiinpäästyä sain kuitenkin kuulla että ilta oli mennyt ihan ok. Liz oli toki ollut villi, mutta ei niin pirullinen vaan leikkinyt lähinnä leluillaan.

Söpöstelyä kesken lumileikkien

Leikkimistä vetolelulla ollaan edelleen jatkettu päivittäin, sekä ulkona että sisällä. Tänään Liz jopa itse vaati ensimmäistä kertaa vetoleikkiä hyppimällä ja näykkimällä hanskojani! Laitoin kädet rinnalle ristiin ettei ylettyisi niihin ja rauhoituttuaan otin vetolelun esiin taskusta. Kovasti yrittää vielä hyökätä ranteeseen kiinni, kun vedän vetolelua pitkin maata. Takin hihaankin on aika kiva hyökätä vetolelun sijasta kiinni.

Suureksi kauhukseni Liz näyttää myös alkumerkkejä autojen taka-ajamiseen. Se ei kyttää niitä ja välillä näyttäisi jopa pelkäävän jonkin verrran kun auto ajaa ohi, mutta eilen ja tänään otti selvästi muutaman laukka-askeleen auton perään kun auto oli ohittanut meidät. Täytyykin ottaa tämä tosi vakavasti ja alkaa namittamaan kunnolla kun yksittäiset autot ajavat ohi!

Kotona ollan edelleen "treenattu" samoja perusjuttuja kuten sivulletuloa, seuraamista namilla imuttaen, parin sekunnin odottamista ja kontaktia. Eilen otin myös uutena juttuna/temppuna pyörimiset molempiin suuntiin (agilityä ajatellen) ja pujottelua jalkojen välistä (just for fun!). Ja pikkuinen on edelleen tosi keskittynyt ja innoissaan pienistä treenisessioista :).

Ja vielä kasvukuvat kehiin. Kylläpäs oli taas vaikeata saada tuo seisontakuva!

Leikkiä, leikkiä

Aamulla olikin patterit ladattu (Lizzulla) ja lähdimme jo ennen kahdeksaa ulos metsään. Super-sukka oli tietenkin mukana :) ja kun Liz oli päästänyt isoimmat höyryt houkuttelin sitä tarttumaan kiinni sukkaan. Ja sehän tarttui heti ja hienosti! Annoin Lizzun voittaa kun veti hyvin ja rupesin juoksemaan toiseen suuntaan, ettei Liz lähtisi saaliinsa kanssa karkuun. No, sehän seurasi heti mua, tiputti kuitenkin sukan ja tarrasi reiteen kiinni :). En siis juoksut enää karkuun vaan leikittiin siinä paikallaan ja annoin Liz'n olla se aktiivinen puoli. Hyvin pysyi mun lähellä silti! Ei tarvinut kauan leikkiä kun Liz alkoi pöristä ja oli selvästi menossa hieman ylikierroksille (yritti myös näykkiä käsiä). Vaihdoin siis sukan namiin ja Liz rauhoittui HETI! Hieno typy! Mitäs tästä opimme?! Juu, Liz leikkii kyllä ulkonakin kanssani, mutta sen täytyy olla vapaana eikä sillä saa olla pukua päällä. Myöskään häiriötekiöitä ei saa olla liikaa, sillä ne sekoittavat pienen pennun pään! Tyhmä minä kun en tajunut tätä aikaisemmin :)! Leikimme myös päivälenkillä ja hyvin meni :).

Illemmalla vedettiin myös hieman sisällä, jolloin ei ollut mitään valiä minkä lelun tai esineen otin käteeni, Liz hyökkäsi heti kiinni! Vetohalukkuudessa oli kuitenkin eroja: tarttui ja veti paremmin pehmeitä esineitä.

Täytyy siis leikkiessä muistaa:
- leikkiä vain tosi mukavilla esineillä ulkona (Lizzun top3: sukka, fleece kaulaliina, hanska)
- pitää Liz vapaana
- ei liikaa häiriötekiöitä (toki myöhemmin lisätä näitä)
- etten leikitä liikaa (menee ylikierroksille)
- sisällä leikkiä myös vaikeammilla esineillä ja vaihdella näitä paljon

Illalla kävimme kävelemässä Järvenpään keskustassa. Aluksi kuului pientä piippausta mutta Liz käveli kuitenkin koko ajan määrätietoisesti hieman meidän edellä. 5 min kuluttua neiti kulki kuin vanha tekijä "kaupungilla". Hieman Lizzua ihmetytti, mikseivät kaikki ihmiset pysähtyneet silittelemään ja ihastelemaan häntä :). Ohitimme myös muutaman pyöräiliän hienosti! Ei voi muuta sanoa kuin LOISTO TYYPPI!

Jotain mietittävää...

Aaamupäivällä kävimme kaverini ja Fanny-bernin kanssa läheisellä pellolla kävelemässä, tai koirathan juoksivat :). Muutama tunti myöhemmin treffasimme Johannan, Mirjan ja tietty Gemin ja veli Hugon Malminkartanossa ja hieman epäilytti miten kauan Liz jaksaisi. Noh...jaksoi ERITTÄIN hyvin! Kameraa ei ollut mukana, mutta eiköhän jokunen niistä Johannan 200 ottamasta kuvasta onnistunut ;). Taas Liz sai peuhata ja vähän ärhennellä veikan kanssa, kun me ihmiset vaihdeltiin kuulumisia. Käytin tietenkin tilanteen hyväksi ja kyselin kaikkea mahdollista :). Uutena bc:n omistajana sitä tuntee välillä itsensä täysin urpoksi; ihan kuin olisi taas keltanokka näissä koirahommissa eikä tiedä mistään mitään! En haluaisi "pilata" tätä mahtavaa, ihanaa pentua. Enkä nyt (edellenkään) puhu titteleistä ja menestyksestä, vaan perus ominaisuuksista jotka vaikuttavat koulutettavuuteen. Toki koulutettavuus koostuu paljolti geeneistä, mutta minun mielestä siihen vaikuttaa myös paljon pentuajan kokemukset ja pohjatyö. Esim. leikkimisen merkityksen olen saanut huomata Lyydin kanssa. Koira joka ei syty kunnolla saalis- tai vetoleikistä, vaan on enemmänkin nami-motivoitavissa, on vaikeampi kouluttaa vauhdikkaisiin tehtäviin. Tänään otin sitten Johannan ja Mirjan kanssa puheeksi Liz'n leikkimisen. Tyttö ei nimittäin oikein leiki kanssani ulkona ja olen näin ollen käyttänyt namia ulkona (esim. luoksetulon palkkauksessa, ihmisten ohituksessa). Mutenkin Liz enemmän kanniskelee leluja kotona ja pureskelee niitä, kuin toisi niitä minulle vedettäväksi (no, tämä nyt taitaa olla normaalia pennun käyttäytymistä, ettei ihanaa arretta vain vietäisi pois). Liz ei myöskään vielä ole "syttynyt" kunnolla vetoleikkeihin, vaan vetää hieman löysästi (omasta mielestäni, Toni ei allekirjoita tätä). Ja juu, ollaan joka päivä leikitty sisällä ja olen antanut Lizzun voittaa helposti ja kyllähän se leikkiikin. Ei vain niin tosissaan. Ja sitten Johanna todisti nämä sanat täysin vääräksi tänään... :). Minulla oli yksi Lizzun lempi vetoleluista (sukka) mukanani ja Johannan ei tarvinnut kuin vähän juosta karkuun, heiluttaa sukkaa ja Liz tarrasi sukasta kiinni ja taisteli hienosti niinkin pieneksi! Seurasin touhua hämmästyneenä, nolona ja ylpeänä (Lizzusta)...

Nyt illalla olenkin halunut kokeilla lekkimistä, ainoa vain että Liz on niin väsynyt :). Se on nukkunut tunnin pätkissä klo 16.30 ja 21 välillä, heräillyt hieman seurustellaakseen, mutta leikkiminen (lelujen pureskelu) on ollut hyvin pientä eikä riehumista ole ollut ollenkaan! Yhteisleikit siirrettävä siis huomiseen. Olemmekin kuunnelleet hyvää muusiikkia ja viettäneet oikean "musimusi"-illan kahdestaan :). Ja selkä hajoo, kun olen maannut lattialla niin kauan...

Ai niin, tehtiinhän me pieni paikallaoloharjoitus istuen. Kävelin muutaman askeleen taaksepäin ja palasin heti palkkaamaan. Tein saman sivuille ja hyvin meni :)!

9 viikkoa!

9-viikkoa täynnä, tai itseasiassa jo eilen. Tässä 9-viikkois kuvat. Yritän muistaa ottaa joka viikko kuvan tämän saman telineen kanssa, niin olisi helpompi seurata kasvua. Harmi etten tajunnut aikaisemmin :(

Lokki keittiössä. Nirsoiluajat ovat kaukana... Jos Liz'n veli komentaa kotona että "leiki mun kaa!", niin Liz komentaa vain "syötä mua!", myös ruokaikojen välissä!

Tänään kokeiltiin myös hieman maahanmenoa (Sorry Johanna! En malttanut odottaa :)). Aluksi vain peruuteltiin, kun laitoin namin etutassujen väliin, mutta kun lopulta hiffasi idean ei tämä enää tuottanut ongelmaa! Fiksu tyttö!

Yksin kotona

Onpa vaikeata päivitellä tätä blogia, kun en ole vapaalla. Illat menee ihan pennun kanssa ja tuntuu ettei sitä pysty/uskalla hetkeksikään jättää yksin ;)

Loma siis loppui sunnuntaina joten Liz on ollut jo kolme päivää yksin. Onneksi "mummi" on käynyt moikkaamassa pikkuista keskellä päivää ja antamassa ruoan :). Ja minähän olen vain klo 8-14 töissä, eli ei mitään hirveän pitkiä aikoja joudu olemaan yksin. Hyvin on mennyt, kun olen herännyt klo 5.30 ja leikittänyt kunnolla, niin 7.30, kun lähdemme töihin, jää Liz oikein mielellään puuhastelemaan konginsa kanssa ja nukahtaakin varmaan aika nopeasti! Tänään oli kuitenkin tylsistyminen iskenyt iltapäivällä, sillä klo 12 ja 15 välillä oli lattialla olevat sanomalehdet "luettu" OIKEIN kunnolla sekä peti ole pedattu moneen otteeseen...

Liz sai myös hienon lahjan tänään mummilta: ulkoilupuvun, missä on hihat ja kaikki! Kiitos siitä! Se on tosi hieno ja lämmin (kudottu villalangasta). Siinä on harmaat hihat ja toinen puoli on musta ja toinen räikeen raidallinen :). Yritän saada otettua kuvia myöhemmin (patterit loppu kamerasta). Kävimmekin jo koeajamassa uuden puvun ulkona. Hieman protestointia oli ilmassa! Liz itki ja istui vain enimmäkseen aluksi, mutta lopuksi teki jopa tarpeensa puku päällä! Pikku hiljaa :).

Tänään kävelimme myös junalaiturimme päästä päähän ja ihmettelimme siis ihan läheltä ohikulkevia junia ja ihmisiä. Liz ei voinut ymmärtää miksi ihmiset eivät pysähtyneet moikkaamaan sitä. Namilla sain kuitenkin houkuteltua sen mukaani. Täytyykin tehdä enemmän tämmöisiä "treenejä"! Mikä myös jäi mieleen, että junat eivät päivällä pelottaneet ollenkaan, vaikka olimme ihan vieressä, mutta nyt iltalenkillä Liz pelästyi junaa, vaikka olimme ehkä 100 m asemalta! Toisaalta, nyt illalla oli muuten ihan hiljaista ja päivällä ihmismassa ja yleinen hälinä ehkä hämäsi pentua...tai mene ja tiedä!

Mökillä

Perjantai illalla suunnattiin nokka kohti Kangasniemeä, missä vanhempieni mökki sijaitsee. Lyydi ja vanhempani liittyivät seuraan lauantaina. Liz oli tosi reipas ja häntä pystyssä tutki kaikki paikat. Lyydiin kanssa asiat edistyivät ihan kivasti: Lyydi uskalsi jopa pariin otteeseen hieman komentaa ;). Mutta kyllä se Liz sai kiusatakin aika kunnolla ennen kuin Lyydi murahti. Ihme kyllä, ruokakuppiin Liz sai kyllä tulla (tai toki Lyydi toivoi etteti olisi tullut, hotki kahta kauhemmin, muttei sanonut mitään). Välillä jouduin menemään koirien väliin, ennen kuin meno olisi mennyt liian törkeäksi. Lyydi ei kuitenkaan tarvinnut missään vaiheessa varsinaista "pelastusta", mistä olen erittäin tyytyväinen. Ehkä se siitä :)



Yök! Lyydi käänsi enimmäkseen päänäs pois kun Liz tuli liian lähelle. Eipä paljon eleet vaikuttaneet pennun käyttäytymiseen...



Askartelin Lizzulle myös pienen "Batman-viitan" ennen lähtöä, ettei ihan paleltuisi. Ihme kyllä ei yhtään protestoinut, niin kuin kaikkeen muuhun uuteen :). Viitan avulla viihdyttiin kauankin ulkona (-10 C). Liz löysi myös uuden harrastuksen: lintu-bongauksen :)

Etsi pieni bordercollie kuvasta! Kesken saunalämmityksen tuli väsy, joten luovuin takistani ja laitoin sen lattialle patterin eteen (saunamökki oli siinä vaiheessa vielä kylmä). Pikkuinenhan sukelsi sinne suoraan tyytyväisenä :), on kuitenkin tottunut oleilee takkini sisällä kylillä.

Nyt täällä kotona makaa väsynyt pieni bc:n alku rankan viikonlopun jälkeen :)