maanantai 16. maaliskuuta 2009

Hakuilua

Ettei aika vain kävisi pitkäksi, sovin myös sunnuntaiksi heman ohjelmaa :). Lähdimme siis hakuilemaan Korson (vai Maantiekylän?) metsiin. Mukana oli myös Anki&Nisse, Mirja&Hugo-veli sekä Ankin ystävä Irmeli&Sirrac (saksanpaimenkoira). Pentujen kanssa teimme helppoja hakuja (tuuliharjoituksia). Yksi meistä meni aina kerralla piiloon ja pennut saivat itse hiffata että joku kököttää kuusen juurella. Niitä ei siis millain tavalla ohjattu, vaan olimme kuin ihan tavallisella metsälenkillä. No, Hugoahan ei hämätty, vain se tajusi aika nopeasti että täällähän on ihania ukkoja metsässä, ja jakelevat vielä namejakin ;)! Hugelin nenä on siis avattu!

Liz teki heti Hugon perään ja sille tehtiin 3 "hakua" (=metsälenkkiä :) ). Se oli ihan yhtä innoissaan kuin veljensäkin ukoista, mutta kaksi ekaa löytyi vasta kun olimme kävelleet ihan lähelle. Kolmas yritys olikin jo ihan erillainen... Ukko oli piilossa ehkä 10 m polusta, jossa me seisottiin ja yritettiin selvittää eka tuulen suunta, että Lizillä olisi mahdollisuus saada haju. Siinä me sitten hönkäiltiin ylöspäin ja yritettiin nähdä minne päin "hönkäyspilvet" leijailivat, kun Liz jo lähti täyttä laukkaa kohti metsää :). Ja Ankihan sieltä löytyi! Olin kyllä niin hämmästynyt etten heti muistanut mitä mun piti tehdä (lähteä perään, kun ukko löytyy). Eli näköjään se Lizkin on hieman avannut nenänsä ukkoja varten! Siis loistava likka!

Pentujen jälkeen oli vielä isojen koirien, eli Nissen ja Sirracin vuoro. Oli kyllä tosi hauska ja erialinen kokemus tällaiselle aloittelijalle! Etenkin Sirracille maalimiehenä oleminen oli aika jännää, se on nimittäin suht. iso sakemanni ja vielä uros! Ja se voima! Oli aikas erilainen kokemus palkata tuommoinen koira ja leikkiä vetoleikkiä sen kanssa :).

Yli kahden tunnin hakutreenien jälkeen tein vielä lyhyen lenkin Lizin kanssa metsään ja olin ihan varma että Liz olisi rätti väsynyt kun päästään kotiin. Ja pyh! Se veti semmoista rallia ja tappoi kauhealla mörinällä leluja. Huoh! Mamma kun olisi halunut ihan hetken hengähtää... Olihan Liz toisaalta ladannut pattereita autossa jonkin verran, sen treenit kun kesti sen 15-20 min ja lopun ajan oleili autossa. Ainakin osaa rentoutua yksin autossa!

Kiitokset koko porukalle erittäin kivoista treeneistä!

Ei kommentteja: